torstai 22. marraskuuta 2018

Tarkempi katsaus kursseihin


Mä ajattelin kirjoittaa nyt vähän pidemmän postauksen mun kursseista ja käydä vähän läpi mitä niillä tehdään. Kyseessä siis tosiaan Strasbourgin Institute d'études politiquen syksyn 2018 tarjonnasta valittuja kursseja. Kaikki kurssit ovat 3 opintopisteen (etcs) arvioisia ja Erasmus-tuen kannalta mä tarvitsen vähintään 20 opintopistettä, mikä tarkoittaa seitsemää kurssia. Mulla on nyt yhdeksän kurssia, joista tulee siis yhteensä 27 op.

Esitelmiä on monella kurssilla ja loppukokeena osassa kursseissa on suullinen tentti, osassa kirjallinen tentti ja osassa palautetaan kotona kirjoitettu essee. Kaikkia kursseja on kerran viikossa, kaksi tuntia kerrallaan, paitsi metodologiakurssia, jota on vain 1,5h.

Mulla on toisen ja neljännen vuosikurssin kursseja: 2. vuosikurssin kurssit on kanditason ja 4. maisteritason kursseja. Kolmannen vuoden kursseja ei tosiaan ole, sillä kaikki instituutin opiskelijat lähtevät vaihtoon kolmantena vuonna. Erityisesti kahtena ensimmäisenä vuonna on paljon kaikille pakollisia opintoja, mutta opiskelijat saavat valita myös jonkin verran vapaavalintaisia opintojaksoja. Neljäntenä vuotena valitaan oma ”linja” ja instituutissa on neljä erilaista optiota, joiden väliltä valita: Eurooppa- ja kansainvälinen tutkimus, laki ja julkihallinto, talous ja yritykset sekä politiikka ja yhteiskunta.



Taloudellinen globalisaatio ja kansainväliset suhteet / Mondialisation économique et relations internationales
4. vuosikurssi, Euroopan ja kansainvälisen tutkimuksen optio, n. 100 osallistujaa.
Valitsin tämän kurssin lähinnä lukujärjestyksen täytteeksi ja sen takia mä en ole pahemmin tähän panostanutkaan ja kurssin sisältö on vähän epäselvä. Kurssin nimi on todella mielenkiintoinen, mutta toteutus (iso sali, jossa opettaja puhuu kaksi tuntia monologia aiheen vierestä) ja kellonaika (maanantai aamupäivä) eivät ole innostaneet keskittymään. Kurssilla ei ole erillistä koetta, vaan kyseessä on ”contôle continu”, johon pitää palauttaa 10 (!!) sivun essee. Aihevaihtoehtoja on kolme: ovatko jalkapallon MM-kisat maailmaa yhdistävä vai erottava tekijä, onko talouden globaalistuminen rauhaa edistävä tekijä ja voiko globalisaation kyseenalaistaa. Mielenkiintoisia aiheita siis, mutta stressitasosta riippuen voi olla, että tuo sivumäärältään lähes puolikkaan kandikirjoitelman sivumäärää vastaavan esseen tekeminen ranskaksi kuitenkin jää.

Ranskan valta 1945 alkaen: muutokset ja jatkuvuudet / La puissance française depuis 1945: permanences et mutations
Vaihto-opiskelijoille tarkoitettu kurssi, n. 50 osallistujaa.
Tämä kurssi on tarkoitettu vain vaihto-opiskelijoille ja nimensä mukaisesti perehtyy Ranskan kansainväliseen asemaan sekä sisäpolitiikkaan. Kurssilla on käyty läpi niin Ranskan poliittista järjestelmää, presidenttejä kuin talouspolitiikkaakin, mutta myös asemaa EU:ssa, kolonialismia ja roolia kylmän sodan aikana. Kurssissa on suullinen lopputentti joulukuun puolivälissä.

Edellisen metodologiaosa / Méthodologie appliquée à La puissance française depuis 1945 : permanences et mutations
Vaihto-opiskelijoille tarkoitettu kurssi (kaksi ryhmää), n. 15 opiskelijaa.
Ranskan valtaa käsittelevän kurssin metodologiaosassa opetetaan niin ranskalaisen esseen kirjoittamista kuin esitelmän pitämistäkin. Jonkin verran on myös syvennytty kurssin teemoihin esimerkiksi tunnettujen ranskalaisten tekstien kautta. Suurin osa kurssista on kuitenkin ollut esitelmien pitämistä ja kuuntelemista. Esitelmät valittiin otsikoiden perusteella listasta ja oman kymmenminuuttiseni pidin aiheella ”Maastrichtin sopimuksen (eli sopimuksen Euroopan unionista) hyväksyminen Ranskassa vuonna 1992”. Esitelmästä piti kirjoittaa myös essee. Loppukokeena kurssilla on kirjallinen kahden tunnin tentti, jonka aihe ilmeisesti on ”Onko Ranska edelleen (suur)valta?”.

Talouspolitiikka / Politiques économiques
Koko 2. vuosikurssille pakollinen kurssi, n. 200 osallistujaa.
Talouspolitiikan kurssi on todella mielenkiintoinen sisällöltään, mutta se on valitettavasti aika vaikea, sillä luennoitsijan puhe vilisee sanoja kuten ”velka”, ”vaje”, ”vero”, ”tulo” ja ”meno”, jotka eivät aiemmin ole tulleet tutuiksi ranskaksi ja sen lisäksi opettaja esittelee todella paljon erilaisia talouskaavoja, jotka tuntuvat heprealta. Onneksi kurssista on hyvät muistiinpanot viime vuodelta ja voinkin syventyä niihin rauhassa omalla ajalla. Kurssi on jaettu kolmeen osaa: budjettipolitiikka (valtion talouspolitiikka), rahapolitiikka (pankkien politiikka, paljonko rahaa on kierrossa jne.) sekä tulonsiirtojen politiikka (mikä on yhdenvertaista jne.). Kurssissa on ilmeisesti kirjallinen tentti tammikuussa.

Ranska vieraana kielenä / Français langue étrangère (FLE avancé)
Vaihto-opiskelijoille tarkoitettu kielikurssi, korkein taso, n. 25 osallistujaa.
Halusin osallistua ranskan kurssille, jotta myös kielioppia tulee kerrattua jonkin verran. Todellisuus on, että kurssilla on lähinnä luettu artikkeleita ja pidetty esitelmiä, mikä ei toisaalta ole huono asia ja kielioppiakin on siinä sivussa tullut opittua jonkin verran. 15 minuutin esitelmät pidetään pariesitelminä ja idea siihen piti löytää ranskalaisesta 20 minutes -ilmaisjakelulehdestä, josta julkaistaan alueellisia painoksia päivittäin. Valitsimme parini kanssa syventyä pikaviestinsovellusten käyttämiseen työpaikoilla, muita aiheita on mm. ollut pikakassojen aiheuttamat ongelmat, ranskalaiskoulujen oppimistulokset sekä Brexit. Kurssilla on myös kirjallinen loppukoe, jonka sisällössä on niin kielioppia kuin vapaa kirjoitelmakin.

Kansainvälinen politiikka / Politique internationale
2. vuosikurssi, vapaavalintainen kurssi, n. 60 osallistujaa.
Kurssi on yksi mielenkiintoisimmista mitä mulla on täällä Ranskassa. Olen jaksanut keskittyä melko hyvin ja saanut muistiinpanoja tehtyä, vaikka luento järjestetäänkin tiistai-iltaisin klo 18-20. Kurssin sisältönä on ollut ymmärtää ylikansallisten toimijoiden käyttäytymistä kansainvälisellä näyttämöllä niin rauhanomaisissa kuin aseellisissa neuvotteluissa. Kurssin loppukoe on ilmeisesti tammikuussa järjestettävä kirjallinen kahden tunnin koe, jossa pitää vastata kahteen kysymykseen.

Euroopan unionin oikeus / Droit de l’Union européenne
Koko 2. vuosikurssille pakollinen kurssi, n. 200 osallistujaa.
Tämän kurssin ongelma on se, että jatkuvasti puhutaan eri pykälistä ja vuosiluvuista ja siksi on toisinaan hyvin vaikea pysyä perässä. Tästäkin kurssista onneksi on hyvät muistiinpanot olemassa, joten se helpottaa varmasti vähän asiaa. Kurssin professori ei varsinaisesti ole mikään leppoisa tyyppi: kurssin alussa  hän sanoi, että mikäli hänelle on asiaa sähköpostitse kurssin aikana, tulee noudattaa äärimmäistä kohteliaisuutta ja mikäli sähköposti ei ole etiketin mukainen, lentää se suoraan roskakoriin. Lämmin vastaanotto siis. Lopputentti on tässäkin kurssissa kahden tunnin kirjallinen koe tammikuussa.

Geopolitiikka / Géographie politique
2. vuosikurssi, vapaavalintainen, n. 40 osallistujaa.
Geopolitiikan kurssi on yksi niistä kursseista, jotka valitsin lähinnä nimen perusteella, mutta se ei ole sisällöltään oikein vakuuttanut. Kurssilla piti pitää viiden minuutin esitelmä, itse puhuin Ranskan presidentin Emmanuel Macronin interventioaloitteesta, johon Suomikin on lähtenyt mukaan. Geopolitiikan määritelmä ei ole kurssilla ihan auennut, eikä ilmeisesti monille muillekaan esitelmäaiheiden valinnoista päätellen. Kurssin loppukoe on suullinen ja se järjestetään joulukuun lopussa.

USA:n ymmärtäminen / Understanding the US
4. vuosikurssi, vapaavalintainen kurssi, n. 30 osallistujaa.
USA-kurssi on mun ainut englanninkielinen kurssi. Tällä kurssilla on ollut vasta kuusi luentoa, yhdeksästä mahdollisesta, sillä monia luentoja on siirretty ja peruttu. Nytkin on kolmen viikon tauko ennen seuraavaa luentoa ja kertoja kiritään vielä 8 tunnin verran joulunalusviikolla. Meillä oli ensin yhdysvaltalainen luennoitsija, jonka kanssa kävimme läpi erityisesti Yhdysvaltojen poliittista järjestelmää sekä lainsäädäntäprosessia. Näistä viidestä opetuskerrasta kahdella katsoimme dokumentin, mikä oli vähän omituista. Tämän opettajan osuudesta piti kirjoittaa noin 1000 sanan essee ja itse valitsin kirjoittaa amerikkalaisten äänestyskäyttäytymisestä. Kurssin toisen osuuden pitää saksalainen opettaja ja sen aikana käydään läpi erityisesti USA:n nykytilaan johtanutta historiaa. Tästäkin osuudesta on ilmeisesti kotona kirjoitettava essee lopputehtävänä.

------------

Suomessa mä en ole opiskellut yhtään näin paljon kansainvälisiä juttuja, vaan painopiste on ollut Suomessa, minkä takia onkin kiva laajentaa näkökulmaa. Vaikka mä olen pitänyt jo kolme esitelmää, on työmäärä tähän mennessä tuntunut kohtuulliselta, mutta tietysti periodin loppua kohden tahti kiristyy.

perjantai 16. marraskuuta 2018

Toussaint Itä-Ranskassa


Nyt on hurahtanut pidempi hetki viime kirjoituksesta ja paljon on tapahtunut. Mä olen ollut parillakin reissulla, joista ensimmäinen oli äidin kanssa kolmen yön matka Berliiniin lokakuussa. Siitä reissusta en ajatellut kirjoittaa sen enempää, kyseessä oli äidin ensimmäinen Berliinin-reissu, joten tehtiin lähinnä perusjuttuja: majoituttiin Alexandersplatzin lähellä, nähtiin Brandenburgin portti ja ihmeteltiin muurinpätkiä. Oli kiva päästä vaihtamaan kuulumisia ihan livenä, vaikka ollaan puhelimessa toki puhuttu.

TV-torni ja Berliinin tuomiokirkko.

Toinen matka oli itäisessä Ranskassa, kun menimme poikaystäväni kanssa kuuden yön reissulle Dijoniin ja Colmariin pyhäinpäivän paikkeille sijoittuvan syysloman aikana (pyhäinpäivä on ranskaksi Toussaint ja sitä vietetään täällä 1.11, eli tänä vuonna se oli torstaina, eikä lauantaina niin kuin Suomessa).

Reissu kesti sunnuntaista lauantaihin. Lähdimme sunnuntaiaamuna junalla ensin Strasbourgista Mulhouseen, josta jatkoimme muutaman tunnin päästä Dijoniin. Dijonissa majoituimme L’aparthotel LhL:ssä, jossa meillä oli käytössä myös pieni keittokomero huoneessa. Hotelli oli oikein siisti ja sijaitsi aivan kaupungin keskustan tuntumassa.

Dijonin symboli on pöllö.
Yksi etukäteen suunnitelluista aktiviteeteista oli viininmaistelu, jonka varasimme kuitenkin vasta paikan päällä Dijonissa. Matkustimme muutaman kilometrin matkan Marsannayn linnaan, jonka liepeiltä alkaa Burgundin viinitie. Linnassa pääsimme tutustumaan viinikellariin ja opas kertoi meille punaviinin valmistuksesta ja pääsimme maistamaan kuutta eri viiniä. Vaikka ”burgundinpunainen” onkin käsite, joka on saanut nimensä juurikin alueen viinin mukaan, on suurin osa alueen viineistä silti valkoviinejä. Meidän maistelussa oli kuitenkin tarjolla neljää punaista, yhtä roseeta ja yhtä valkoista. Koska samaan maisteluun ei ollut ilmoittautunut muita, saimme 11e/hlö yksityisopastuksen, mikä oli ihan hauska juttu.






Dijonissa kävimme myös mm. ”Museum of Burgundian Life”:ssa, jossa oli tosiaan nimensä mukaisesti esiteltynä alueen elinkeinoja, elämäntapaa ja kulttuuria melko kattavasti. Museo, kuten monet muutkin kaupungin museot, oli maksuton. Toinen dijonilaiseen elämäntapaan liittyvä asia on sinappi ja pääkadun varrelta löytyykin aito Dijonin sinapin kauppa, jossa pääsee maistelemaan kymmeniä erilaisia sinappeja.



Burgundin alueella ollaan ylpeitä perinneruoista, joista iso osa on lihaa. Kasvisruokaa voi olla vaikeaa löytää ja vegaanista ruokaa ilman mitään eläinperäisiä tuotteita vielä vaikeampaa.



Sää ei Dijonissa varsinaisesti suosinut, sillä lämpötila oli noin viidessä asteessa ja sateen uhka koko ajan läsnä, joten olimme paljon sisätiloissa. Dijon oli silti mun mielestä todella kaunis ja viihtyisä kaupunki.



Dijonista matka jatkui neljän yön jälkeen Colmariin, joka on vajaan 80 kilometrin päässä Strasbourgista. Colmar on tunnettu joulumarkkinoistaan, mutta siellä oli nytkin, sesongin ulkopuolella, paljon turisteja. Colmarin vanhakaupunki on kaunis ja siellä on myös ”pikku-Venetsia”-niminen osa.




Hauska knoppitieto Colmarista on se, että New Yorkin Vapaudenpatsaan suunnittelija Frédéric Bartholdi, on kotoisin sieltä, joten kaupunki ottaa tästä hyödyn itselleen: kaupungin symboli on Vapaudenpatsas ja sieltä löytyy myös oma patsaansa. 12-metrinen kopio on pystytetty vuonna 2004, Bartholdin kuoleman 100-vuotisjuhlavuonna, toivottamaan autolla saapujat tervetulleeksi kaupunkiin.





Colmar on kiva kaupunki ja aion varmaankin palata sinne vielä joulumarkkinoiden merkeissä myöhemmin tänä vuonna.

----
Kurssit alkavat olla loppusuoralla, mikä tuntuu aika hurjalta. Ajattelin seuraavaksi kirjoittaa vähän lisää niistä ja niiden vaatimuksista. Vaikka tavallaan onkin ollut aika rentoa opintojen suhteen, on koulutehtäviä silti melko paljon!