Mä ajattelin kirjoittaa nyt vähän pidemmän postauksen mun kursseista ja käydä vähän läpi mitä niillä tehdään. Kyseessä siis tosiaan Strasbourgin Institute d'études politiquen syksyn 2018 tarjonnasta valittuja kursseja. Kaikki kurssit ovat 3 opintopisteen (etcs) arvioisia ja Erasmus-tuen kannalta mä tarvitsen vähintään 20 opintopistettä, mikä tarkoittaa seitsemää kurssia. Mulla on nyt yhdeksän kurssia, joista tulee siis yhteensä 27 op.
Esitelmiä on monella kurssilla ja loppukokeena osassa kursseissa on suullinen tentti, osassa kirjallinen tentti ja osassa palautetaan kotona kirjoitettu essee. Kaikkia kursseja on kerran viikossa, kaksi tuntia kerrallaan, paitsi metodologiakurssia, jota on vain 1,5h.
Mulla on toisen ja neljännen vuosikurssin kursseja: 2. vuosikurssin kurssit on kanditason ja 4. maisteritason kursseja.
Kolmannen vuoden kursseja ei tosiaan ole, sillä kaikki instituutin opiskelijat
lähtevät vaihtoon kolmantena vuonna. Erityisesti kahtena ensimmäisenä vuonna on
paljon kaikille pakollisia opintoja, mutta opiskelijat saavat valita myös
jonkin verran vapaavalintaisia opintojaksoja. Neljäntenä vuotena valitaan oma ”linja”
ja instituutissa on neljä erilaista optiota, joiden väliltä valita: Eurooppa-
ja kansainvälinen tutkimus, laki ja julkihallinto, talous ja yritykset sekä politiikka
ja yhteiskunta.
Taloudellinen globalisaatio
ja kansainväliset suhteet / Mondialisation économique et relations
internationales
4. vuosikurssi, Euroopan ja kansainvälisen tutkimuksen optio, n. 100
osallistujaa.
Valitsin tämän kurssin lähinnä lukujärjestyksen täytteeksi ja sen takia mä
en ole pahemmin tähän panostanutkaan ja kurssin sisältö on vähän epäselvä.
Kurssin nimi on todella mielenkiintoinen, mutta toteutus (iso sali, jossa
opettaja puhuu kaksi tuntia monologia aiheen vierestä) ja kellonaika (maanantai
aamupäivä) eivät ole innostaneet keskittymään. Kurssilla ei ole erillistä
koetta, vaan kyseessä on ”contôle continu”, johon pitää palauttaa 10 (!!) sivun
essee. Aihevaihtoehtoja on kolme: ovatko jalkapallon MM-kisat maailmaa
yhdistävä vai erottava tekijä, onko talouden globaalistuminen rauhaa edistävä
tekijä ja voiko globalisaation kyseenalaistaa. Mielenkiintoisia aiheita siis,
mutta stressitasosta riippuen voi olla, että tuo sivumäärältään lähes
puolikkaan kandikirjoitelman sivumäärää vastaavan esseen tekeminen ranskaksi kuitenkin
jää.
Ranskan valta 1945 alkaen:
muutokset ja jatkuvuudet / La puissance française depuis 1945: permanences et
mutations
Vaihto-opiskelijoille tarkoitettu kurssi, n. 50 osallistujaa.
Tämä kurssi on tarkoitettu vain vaihto-opiskelijoille ja nimensä mukaisesti
perehtyy Ranskan kansainväliseen asemaan sekä sisäpolitiikkaan. Kurssilla on
käyty läpi niin Ranskan poliittista järjestelmää, presidenttejä kuin
talouspolitiikkaakin, mutta myös asemaa EU:ssa, kolonialismia ja roolia kylmän
sodan aikana. Kurssissa on suullinen lopputentti joulukuun puolivälissä.
Edellisen metodologiaosa / Méthodologie appliquée à La puissance française
depuis 1945 : permanences et mutations
Vaihto-opiskelijoille tarkoitettu kurssi (kaksi ryhmää), n. 15 opiskelijaa.
Ranskan valtaa käsittelevän kurssin metodologiaosassa opetetaan niin
ranskalaisen esseen kirjoittamista kuin esitelmän pitämistäkin. Jonkin verran
on myös syvennytty kurssin teemoihin esimerkiksi tunnettujen ranskalaisten
tekstien kautta. Suurin osa kurssista on kuitenkin ollut esitelmien pitämistä
ja kuuntelemista. Esitelmät valittiin otsikoiden perusteella listasta ja oman
kymmenminuuttiseni pidin aiheella ”Maastrichtin sopimuksen (eli sopimuksen
Euroopan unionista) hyväksyminen Ranskassa vuonna 1992”. Esitelmästä piti
kirjoittaa myös essee. Loppukokeena kurssilla on kirjallinen kahden tunnin
tentti, jonka aihe ilmeisesti on ”Onko Ranska edelleen (suur)valta?”.
Talouspolitiikka / Politiques économiques
Koko 2. vuosikurssille pakollinen kurssi, n. 200 osallistujaa.
Talouspolitiikan kurssi on todella mielenkiintoinen sisällöltään, mutta se
on valitettavasti aika vaikea, sillä luennoitsijan puhe vilisee sanoja kuten ”velka”,
”vaje”, ”vero”, ”tulo” ja ”meno”, jotka eivät aiemmin ole tulleet tutuiksi
ranskaksi ja sen lisäksi opettaja esittelee todella paljon erilaisia
talouskaavoja, jotka tuntuvat heprealta. Onneksi kurssista on hyvät
muistiinpanot viime vuodelta ja voinkin syventyä niihin rauhassa omalla ajalla.
Kurssi on jaettu kolmeen osaa: budjettipolitiikka (valtion talouspolitiikka),
rahapolitiikka (pankkien politiikka, paljonko rahaa on kierrossa jne.) sekä
tulonsiirtojen politiikka (mikä on yhdenvertaista jne.). Kurssissa on ilmeisesti
kirjallinen tentti tammikuussa.
Ranska vieraana kielenä /
Français langue étrangère (FLE avancé)
Vaihto-opiskelijoille tarkoitettu kielikurssi, korkein taso, n. 25
osallistujaa.
Halusin osallistua ranskan kurssille, jotta myös kielioppia tulee kerrattua
jonkin verran. Todellisuus on, että kurssilla on lähinnä luettu artikkeleita ja
pidetty esitelmiä, mikä ei toisaalta ole huono asia ja kielioppiakin on siinä
sivussa tullut opittua jonkin verran. 15 minuutin esitelmät pidetään pariesitelminä ja idea
siihen piti löytää ranskalaisesta 20 minutes -ilmaisjakelulehdestä, josta
julkaistaan alueellisia painoksia päivittäin. Valitsimme parini kanssa syventyä
pikaviestinsovellusten käyttämiseen työpaikoilla, muita aiheita on mm. ollut
pikakassojen aiheuttamat ongelmat, ranskalaiskoulujen oppimistulokset sekä
Brexit. Kurssilla on myös kirjallinen loppukoe, jonka sisällössä on niin
kielioppia kuin vapaa kirjoitelmakin.
Kansainvälinen politiikka / Politique
internationale
2. vuosikurssi, vapaavalintainen kurssi, n. 60 osallistujaa.
Kurssi on yksi mielenkiintoisimmista mitä mulla on täällä Ranskassa. Olen
jaksanut keskittyä melko hyvin ja saanut muistiinpanoja tehtyä, vaikka luento
järjestetäänkin tiistai-iltaisin klo 18-20. Kurssin sisältönä on ollut ymmärtää
ylikansallisten toimijoiden käyttäytymistä kansainvälisellä näyttämöllä niin
rauhanomaisissa kuin aseellisissa neuvotteluissa. Kurssin loppukoe on
ilmeisesti tammikuussa järjestettävä kirjallinen kahden tunnin koe, jossa pitää
vastata kahteen kysymykseen.
Euroopan unionin oikeus / Droit de l’Union européenne
Koko 2. vuosikurssille pakollinen kurssi, n. 200 osallistujaa.
Tämän kurssin ongelma on se, että jatkuvasti puhutaan eri pykälistä ja
vuosiluvuista ja siksi on toisinaan hyvin vaikea pysyä perässä. Tästäkin
kurssista onneksi on hyvät muistiinpanot olemassa, joten se helpottaa varmasti
vähän asiaa. Kurssin professori ei varsinaisesti ole mikään leppoisa tyyppi:
kurssin alussa hän sanoi, että mikäli
hänelle on asiaa sähköpostitse kurssin aikana, tulee noudattaa äärimmäistä
kohteliaisuutta ja mikäli sähköposti ei ole etiketin mukainen, lentää se
suoraan roskakoriin. Lämmin vastaanotto siis. Lopputentti on tässäkin kurssissa
kahden tunnin kirjallinen koe tammikuussa.
Geopolitiikka / Géographie
politique
2. vuosikurssi, vapaavalintainen, n. 40 osallistujaa.
Geopolitiikan kurssi on yksi niistä kursseista, jotka valitsin lähinnä
nimen perusteella, mutta se ei ole sisällöltään oikein vakuuttanut. Kurssilla
piti pitää viiden minuutin esitelmä, itse puhuin Ranskan presidentin Emmanuel
Macronin interventioaloitteesta, johon Suomikin on lähtenyt mukaan.
Geopolitiikan määritelmä ei ole kurssilla ihan auennut, eikä ilmeisesti monille
muillekaan esitelmäaiheiden valinnoista päätellen. Kurssin loppukoe on
suullinen ja se järjestetään joulukuun lopussa.
USA:n ymmärtäminen /
Understanding the US
4. vuosikurssi, vapaavalintainen kurssi, n. 30 osallistujaa.
USA-kurssi on mun ainut englanninkielinen kurssi. Tällä kurssilla on ollut
vasta kuusi luentoa, yhdeksästä mahdollisesta, sillä monia luentoja on
siirretty ja peruttu. Nytkin on kolmen viikon tauko ennen seuraavaa luentoa ja
kertoja kiritään vielä 8 tunnin verran joulunalusviikolla. Meillä oli ensin
yhdysvaltalainen luennoitsija, jonka kanssa kävimme läpi erityisesti
Yhdysvaltojen poliittista järjestelmää sekä lainsäädäntäprosessia. Näistä
viidestä opetuskerrasta kahdella katsoimme dokumentin, mikä oli vähän
omituista. Tämän opettajan osuudesta piti kirjoittaa noin 1000 sanan essee ja itse
valitsin kirjoittaa amerikkalaisten äänestyskäyttäytymisestä. Kurssin toisen
osuuden pitää saksalainen opettaja ja sen aikana käydään läpi erityisesti USA:n
nykytilaan johtanutta historiaa. Tästäkin osuudesta on ilmeisesti kotona
kirjoitettava essee lopputehtävänä.
------------
Suomessa mä en ole opiskellut yhtään näin paljon kansainvälisiä juttuja, vaan painopiste on ollut Suomessa, minkä takia onkin kiva laajentaa näkökulmaa. Vaikka mä olen pitänyt jo kolme esitelmää, on työmäärä tähän mennessä tuntunut kohtuulliselta, mutta tietysti periodin loppua kohden tahti kiristyy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti