Sulattelua ja arvosanoja

Tammikuu vaihtui helmikuuksi heti mun Suomeen paluun jälkeen ja helmikuukin ehti jo vierähtää pitkälle maaliskuuksi. Mulla on aikomuksena kirjoitella vielä tarkemmin esimerkiksi pakkaamisesta, rahasta ja ranskantaidoista, mutta aloitetaan nyt ensialkuun ihan yleisfiiliksillä. Paluu tänne on kyllä vaatinut jonkin verran sopeutumista ja siis ihan kirjaimellisesti sulatteluakin, kun maisema tästä...

...vaihtui tähän.

Vaihdon jälkeen olen koittanut palata arkeen, mikä on vähän vaikeaa kevään yhä edelleen avoimien suunnitelmien takia. Ranskassa oli tietty arki mitä eli ja tietyt piirit missä oli, joten oli jotenkin melkein vaikeampaa tulla takaisin tietynlaiseen epävarmuuteen. 

Toisaalta kaikki on täällä niin ihanan helppoa: oli kyse sitten Kelan päätöksestä valittamisesta tai avun kysymisestä ruokakaupassa, on kiva, kun pääsee käyttämään omaa äidinkieltään. Ensikosketus tähän oli, kun saavuin Helsinki-Vantaalle puoli yhdeltä yöllä lennon laskeuduttua pari tuntia myöhässä ja mun matkatavarat ei tulleetkaan perille. Olin tutustunut jo välilaskulla Tukholmassa Saksassa asuvaan kreikkalaiseen, joka oli matkalla Suomeen häihin ja joka oli samassa tilanteessa - voin kertoa, että mulle oli huomattavasti helpompaa selvittää matkatavaroideni kohtaloa kuin hänellä. Onneksi laukut löysivät perille jo seuraavana aamuna.

Vaihtoon liittyvää byrokratiaa on vielä jonkin verran jäljellä, ainakin pari apurahaselvitystä pitää kirjoittaa, kunhan saan opintosuoritusotteeni Ranskasta. Pari päivää sitten, eli 1,5-3kk tenttien jäljeen, sain tietää päässeeni kaikista kursseista läpi, mikä oli jo osaltaan tosi kiva tieto. Kummallisesti tuntui, että sain huonompia arvosanoja niistä kursseista, joihin olin panostanut enemmän ja parempia niistä, joista tuntui, etten ollut aivan perillä. Vaikka näillä arvosanoilla ei mun tutkinnon kannalta olekaan merkitystä, sillä arvosanoja ei siirretä Helsingin yliopistoon, niin totta kai vähän mietityttää, että mitä sitä tulikaan opittua kursseilla.

Ranskassa yliopistoissa on arvostelu 1-20, joista 10 on "riittävä", 11 "tyydyttävä", 12-13 "hyvä", 14-15 "erittäin hyvä", 16 "erinomainen" ja 17:stä eteenpäin "poikkeuksellinen". Ranskalaisopiskelijoilla ei katsota kursseja yksistään, vaan koko vuoden lopussa keskiarvoa, jonka tulee olla vähintään 10. Periaatteessa yksittäisistä kursseista ei siis päästä läpi, mutta musta on ihan hauska tietää, että sain jokaisesta kurssista vähintään tuon koko vuoden läpipääsyyn vaadittavan 10. Arvosanoja mulla oli välillä 10-16 ja keskiarvo mun yhdeksälle kurssille ja alkusyksyn parin viikon "kieliharjoittelulle" oli 13,4 eli vahva "hyvä".

----------------------------

Elokuusta tammikuuhun  mä kirjoitin 24 blogipostausta, mikä oli lopulta ehkä enemmän kuin osasin odottaakaan. Blogi ei tosiaan hiljenny vielä, vaan aiheideoita on jäljellä. Toivottavasti jollekin tulevalle vaihtarille on apua, suomeksi on kuitenkin rajallinen määrä vaihtariblogeja!

Vaihto-opinnot ohi - ajatuksia tenteistä

Tänään oli mun viimeinen tentti, mikä tarkoittaa sitä, että mun vaihto-opinnot on nyt ohi. Viimeinen luentohan mulla oli jo lähes kuukausi sitten, minkä jälkeen oli pari viikkoa joululomaa ja sen jälkeen pari viikkoa tenttejä. Mun tentit jakautuivat aika pitkälle ajanjaksolle: ensimmäinen oli jo 3.12. ja viimeinen tänään 17.1. eli mulla oli lähes 1,5 kuukautta ensimmäisen ja viimeisen välissä. Tavallaan tämä oli hyvä, koska mulla oli yhdeksän tenttiä tai loppuesseetä, joten kaikkea ei tarvinnut tehdä nyt tammikuun alussa. Toisaalta pieni stressi on ollut päällä marraskuun lopusta asti, vaikka olenkin yrittänyt suhtautua melko rennosti opintoihin täällä, kun arvosanoilla ei ole juurikaan merkitystä. 

Ajattelin käydä vielä vähän läpi tenttejä, sillä osa niistä eroaa jonkin verran suomalaisista. Kerron jotain myös tenttikysymyksistä, sillä opiskelijoilla on tenttiarkisto ja vanhat kysymykset ovat muutenkin saatavilla. Huomautuksena sen verran, että me saatiin käyttää kaksikielistä sanakirjaa (suomi-ranska-suomi) tenteissä (paitsi ranskan kokeessa) ja ehdottomasti kannustan ottamaan sellaisen mukaan, mulle siitä oli ihan tosi paljon apua.Vaikka netti auttaakin tosi paljon muuten, niin koetilanteessa siitä ei ole paljon iloa ja ainakin mä koin, että oli nopeampaa tarkastaa sana suoraan sanakirjasta kuin alkaa pohtia, että mikä se on tai miten sen saa kierrettyä.

Mun ensimmäinen tentti oli 3.12. ranskan kurssin koe, joka on ehkä kummallisin kielikoe, joka mulla on ollut. Koska kurssilla ei oltu käyty paljon spesifejä juttuja, vaan pidettiin esimerkiksi esitelmiä, oli vaikeaa tietää, mitä kokeeseen lopulta tulee. Olimme saaneet joitakin monisteita kurssin aikana ja ne olisi ilmeisesti pitänyt osata melko hyvin ulkoa, esimerkkinä yksi iso tehtävä, johon piti osata vastata kotona lukemamme tekstin mukaisesti. Tämä mittaa toki osaltaan luetunymmärtämistä, mutta tuntui silti jännältä valinnalta opettajalta.

Toisena tenttinä mulla oli elämäni ensimmäinen suullinen tentti Ranskan valta -kurssilta. Konsepti tuntui hieman erikoiselta ensikertalaiselle: päivä oli jaettu puolentunnin osoihin, joiden aikana 5-7 opiskelijaa meni samaan aikaan luokkaan. Kokeeseen osallistuttiin kuitenkin yksi kerrallaan, kun opettaja antoi ensin aiheen, jota sai valmistella viisi minuuttia. Sen jälkeen kysymykseen vastattiin viisi minuuttia, jonka aikana seuraava kokeentekijä sai alkaa valmistautua omaan kokeeseensa. Listalla edettiin aakkosjärjestyksessä, minkä ansiosta ryhmän ensimmäisillä oli koe ohi kymmenessä minuutissa, mutta viimeiset joutuivat odottamaan (ja jännittämään) melko kauan. Oma kysymykseni oli "Kerro Ranskan puolustuksesta 1945 alkaen" ja sain pidettyä tästä aiheesta viiden minuutin puheen, en kuitenkaan tiedä oliko se kovin strukturoitu.

Kolmantena oli saman kurssin "metodologiaosan" kirjallinen koe, jossa piti kertoa Ranskan vallasta presidentti Charles de Gaullen aikana 1958-69. Aikaa oli kaksi tuntia ja tavoitteena oli kirjoittaa essee, jossa on selkeä johdanto ja yhteenveto sekä 2-3 käsittelykappaletta, joissa on yhtä monta alakappaletta. Ranskassa tentit kirjoitetaan kuulakärki- tai mustekynällä, mikä tuotti mulle alkuun vähän ongelmia. Päädyin siis ensin kirjoittamaan tenttini lyijykynällä ja sen jälkeen yritin kirjoittaa päälle kuulakärkikynällä, mikä oli todellakin virhe, sillä aika loppui tässä toiminnassa kesken. Seuraavaan tenttiin "opettelinkin" käyttämään valkoista korjausteippiä. Tämän kurssin arvosana perustuu kirjallisen osion lisäksi myös suulliseen esitelmään, joka pidettiin aiemmin syksyllä.

Ensimmäinen esseenpalautus oli Talouden globalisaatio ja kansainväliset suhteet -kurssille, jonne sain kuin sainkin kirjoitettua kymmenen sivun ranskankielisen esseen - toki hieman isoilla riviväleillä, mutta silti! Aiheena esseeseeni valitsin kolmesta vaihtoehdosta "Jalkapallon MM-kisat - maailmaa yhdistävä vai erottava tekijä?". Tämä essee oli kyllä lähinnä mua itseäni varten, koska halusin tavallaan testata kykyjäni kirjoittaa ranskaksi ja musta oli ihanaa huomata, että pystyin siihen. Esseen ajoitus oli myös vähän vaikea, sillä palautus oli seuraavana maanantaina Strasbourgin ikävän joulumarkkinavälikohtauksen jälkeen, ja senkin takia olen tosi ylpeä itsestäni, että sain esseen lähetettyä.

Viimeinen tentti ennen joulua oli Geopolitiikka-kurssin suullinen tentti. Kurssin toisena tehtävänä oli viiden minuutin esitelmät jostakin geopoliittisesti merkittävästä aiheesta ja itse puhuin Ranskan presidentti Macronin interventioaloitteesta, johon Suomikin liittyi syksyllä mukaan. Valitettavasti tentti ei mennyt ihan putkeen, sillä jouduin ensinnäkin odottamaan omaa vuoroani yli tunnin. Kun vihdoin pääsin huoneeseen, professori käski nostamaan lapun kasasta, jossa oli kysymyksiä. Luettuani kysymyksen: "Millainen on vähemmistöjen tilanne Kiinassa?", ajattelin, että tentti oli omalta osaltani siinä. Päätin sanoa professorille suoraan, etten valitettavasti osaa kertoa juurikaan mitään kyseisestä aiheesta ja hän yllätyksekseni pyysi minua ottamaan uuden kysymyksen, joka onneksi oli tutumpi: "Millaisia kysymyksiä liittyy Euroopan unionin rajoihin?". En tiedä oliko kyseessä vaihtarikohtelu vai saavatko ranskalaisetkin opiskelijat uuden mahdollisuuden. Ajattelin että vika oli huonosti lukemisessani, mutta kävin jälkikäteen muistiinpanoja vielä läpi, enkä löytänyt niistä oikeastaan mitään vastaamaan ensimmäisenä poimimaani kysymykseen.

Suullinen tentti voidaan ilmeisesti järjestää myös niin, että useampi osallistuu samaan aikaan ja tentti on keskustelevampi tai "kilpailuna", jossa nopein saa vastata. Mulla oli tosiaan noille kahdella kurssilla yksilötentti, mikä oli ihan kiva, vaikka toki aikataulujen venyminen ja odottelu olikin vähän ikävää. Suullisessa tentissä pitää mun mielestä myös ehkä tietää enemmän spesifejä juttuja kuin esseemuotoisessa tentissä, jossa on laajemmat kysymykset ja enemmän aikaa miettiä, mikä sopii mulle ehkä paremmin. Ranskalaiset opiskelijat toisaalta vaikuttavat tykkäävän näistä suullisista versioista.

Joululoman jälkeen mulla oli vielä kolme kirjallista tenttiä: ensimmäisenä Euroopan unionin laki, sitten Kansainvälinen politiikka sekä tänään viimeisenä Talouspolitiikka. Kahden tunnin aikana piti vastata yhteen tai kahteen kysymykseen ja jokaisessa tentissä oli yksi ylimääräinen kysymysvaihtoehto. Nämä tentit muistuttivat eniten suomalaisia tenttejä, toisaalta luettavaa oli sivumäärällisesti vähemmän kuin Suomessa, kun ei ollut kirjoja, vaan ainoastaan luentomuistiinpanot. Mun omista muistiinpanoista ei loppujenlopuksi ollut kauheasti iloa, vaikka aktiivisessa oppimisessa niistä oli varmasti apua, vaan käytin surutta ranskalaisopiskelijoiden tekemiä muistiinpanoja. Kuten sanottua, sivumäärällisesti niitä ei ollut ihan hirveästi (40-60 sivua/tentti, minkä lisäksi etsin vähän soveltavaa lisätietoa netistä), mutta mulla meni muistiinpanojen lukemiseen yhtä kauan tai kauemminkin kuin kirjan suomeksi tai ruotsiksi, sillä ranskaksi lukeminen ja omien muistiinpanojen tekeminen samalla on hidasta.

Viime viikon lopulla piti myös palauttaa USA:n ymmärtämisen kurssille essee, jonka ohjepituus oli 5-6 sivua. Kirjoitin itse Tanskan ja Ruotsin militäärisestä suhteesta USA:han toisen maailmansodan jälkeisenä aikana siitä näkökulmasta, että toinen on Nato-jäsen ja toinen ei. Vaihtoehtoisesti olisi saanut osallistua myös suulliseen kokeeseen, mutta koin esseen kirjoittamisen itselleni parempana vaihtoehtona. Tälle kurssille piti tosiaan jo syksyn aikana kirjoittaa ensimmäinen englanninkielinen essee ja siitä ehdin jopa saada jo arvosanankin.

-----------------------

Opinnot ovat nyt siis ohi, mikä tuntuu tavallaan helpottavalta, vaikka toisaalta myös vähän haikealta. Mä palaan Suomeen vasta tammikuun lopussa, sillä mulla on asunto Suomessa vasta helmikuun alusta, joten tässä on aikaa vielä nauttia Keski-Euroopasta jonkin aikaa!

Tarkempi katsaus kursseihin

Mä ajattelin kirjoittaa nyt vähän pidemmän postauksen mun kursseista ja käydä vähän läpi mitä niillä tehdään. Kyseessä siis tosiaan Strasbourgin Institute d'études politiquen syksyn 2018 tarjonnasta valittuja kursseja. Kaikki kurssit ovat 3 opintopisteen (etcs) arvioisia ja Erasmus-tuen kannalta mä tarvitsen vähintään 20 opintopistettä, mikä tarkoittaa seitsemää kurssia. Mulla on nyt yhdeksän kurssia, joista tulee siis yhteensä 27 op.

Esitelmiä on monella kurssilla ja loppukokeena osassa kursseissa on suullinen tentti, osassa kirjallinen tentti ja osassa palautetaan kotona kirjoitettu essee. Kaikkia kursseja on kerran viikossa, kaksi tuntia kerrallaan, paitsi metodologiakurssia, jota on vain 1,5h.

Mulla on toisen ja neljännen vuosikurssin kursseja: 2. vuosikurssin kurssit on kanditason ja 4. maisteritason kursseja. Kolmannen vuoden kursseja ei tosiaan ole, sillä kaikki instituutin opiskelijat lähtevät vaihtoon kolmantena vuonna. Erityisesti kahtena ensimmäisenä vuonna on paljon kaikille pakollisia opintoja, mutta opiskelijat saavat valita myös jonkin verran vapaavalintaisia opintojaksoja. Neljäntenä vuotena valitaan oma ”linja” ja instituutissa on neljä erilaista optiota, joiden väliltä valita: Eurooppa- ja kansainvälinen tutkimus, laki ja julkihallinto, talous ja yritykset sekä politiikka ja yhteiskunta.

Taloudellinen globalisaatio ja kansainväliset suhteet / Mondialisation économique et relations internationales

4. vuosikurssi, Euroopan ja kansainvälisen tutkimuksen optio, n. 100 osallistujaa.

Valitsin tämän kurssin lähinnä lukujärjestyksen täytteeksi ja sen takia mä en ole pahemmin tähän panostanutkaan ja kurssin sisältö on vähän epäselvä. Kurssin nimi on todella mielenkiintoinen, mutta toteutus (iso sali, jossa opettaja puhuu kaksi tuntia monologia aiheen vierestä) ja kellonaika (maanantai aamupäivä) eivät ole innostaneet keskittymään. Kurssilla ei ole erillistä koetta, vaan kyseessä on ”contôle continu”, johon pitää palauttaa 10 (!!) sivun essee. Aihevaihtoehtoja on kolme: ovatko jalkapallon MM-kisat maailmaa yhdistävä vai erottava tekijä, onko talouden globaalistuminen rauhaa edistävä tekijä ja voiko globalisaation kyseenalaistaa. Mielenkiintoisia aiheita siis, mutta stressitasosta riippuen voi olla, että tuo sivumäärältään lähes puolikkaan kandikirjoitelman sivumäärää vastaavan esseen tekeminen ranskaksi kuitenkin jää.

Ranskan valta 1945 alkaen: muutokset ja jatkuvuudet / La puissance française depuis 1945: permanences et mutations

Vaihto-opiskelijoille tarkoitettu kurssi, n. 50 osallistujaa.

Tämä kurssi on tarkoitettu vain vaihto-opiskelijoille ja nimensä mukaisesti perehtyy Ranskan kansainväliseen asemaan sekä sisäpolitiikkaan. Kurssilla on käyty läpi niin Ranskan poliittista järjestelmää, presidenttejä kuin talouspolitiikkaakin, mutta myös asemaa EU:ssa, kolonialismia ja roolia kylmän sodan aikana. Kurssissa on suullinen lopputentti joulukuun puolivälissä.

Edellisen metodologiaosa / Méthodologie appliquée à La puissance française depuis 1945 : permanences et mutations

Vaihto-opiskelijoille tarkoitettu kurssi (kaksi ryhmää), n. 15 opiskelijaa.

Ranskan valtaa käsittelevän kurssin metodologiaosassa opetetaan niin ranskalaisen esseen kirjoittamista kuin esitelmän pitämistäkin. Jonkin verran on myös syvennytty kurssin teemoihin esimerkiksi tunnettujen ranskalaisten tekstien kautta. Suurin osa kurssista on kuitenkin ollut esitelmien pitämistä ja kuuntelemista. Esitelmät valittiin otsikoiden perusteella listasta ja oman kymmenminuuttiseni pidin aiheella ”Maastrichtin sopimuksen (eli sopimuksen Euroopan unionista) hyväksyminen Ranskassa vuonna 1992”. Esitelmästä piti kirjoittaa myös essee. Loppukokeena kurssilla on kirjallinen kahden tunnin tentti, jonka aihe ilmeisesti on ”Onko Ranska edelleen (suur)valta?”.

Talouspolitiikka / Politiques économiques

Koko 2. vuosikurssille pakollinen kurssi, n. 200 osallistujaa.

Talouspolitiikan kurssi on todella mielenkiintoinen sisällöltään, mutta se on valitettavasti aika vaikea, sillä luennoitsijan puhe vilisee sanoja kuten ”velka”, ”vaje”, ”vero”, ”tulo” ja ”meno”, jotka eivät aiemmin ole tulleet tutuiksi ranskaksi ja sen lisäksi opettaja esittelee todella paljon erilaisia talouskaavoja, jotka tuntuvat heprealta. Onneksi kurssista on hyvät muistiinpanot viime vuodelta ja voinkin syventyä niihin rauhassa omalla ajalla. Kurssi on jaettu kolmeen osaa: budjettipolitiikka (valtion talouspolitiikka), rahapolitiikka (pankkien politiikka, paljonko rahaa on kierrossa jne.) sekä tulonsiirtojen politiikka (mikä on yhdenvertaista jne.). Kurssissa on ilmeisesti kirjallinen tentti tammikuussa.

Ranska vieraana kielenä / Français langue étrangère (FLE avancé)

Vaihto-opiskelijoille tarkoitettu kielikurssi, korkein taso, n. 25 osallistujaa.

Halusin osallistua ranskan kurssille, jotta myös kielioppia tulee kerrattua jonkin verran. Todellisuus on, että kurssilla on lähinnä luettu artikkeleita ja pidetty esitelmiä, mikä ei toisaalta ole huono asia ja kielioppiakin on siinä sivussa tullut opittua jonkin verran. 15 minuutin esitelmät pidetään pariesitelminä ja idea siihen piti löytää ranskalaisesta 20 minutes -ilmaisjakelulehdestä, josta julkaistaan alueellisia painoksia päivittäin. Valitsimme parini kanssa syventyä pikaviestinsovellusten käyttämiseen työpaikoilla, muita aiheita on mm. ollut pikakassojen aiheuttamat ongelmat, ranskalaiskoulujen oppimistulokset sekä Brexit. Kurssilla on myös kirjallinen loppukoe, jonka sisällössä on niin kielioppia kuin vapaa kirjoitelmakin.

Kansainvälinen politiikka / Politique internationale

2. vuosikurssi, vapaavalintainen kurssi, n. 60 osallistujaa.

Kurssi on yksi mielenkiintoisimmista mitä mulla on täällä Ranskassa. Olen jaksanut keskittyä melko hyvin ja saanut muistiinpanoja tehtyä, vaikka luento järjestetäänkin tiistai-iltaisin klo 18-20. Kurssin sisältönä on ollut ymmärtää ylikansallisten toimijoiden käyttäytymistä kansainvälisellä näyttämöllä niin rauhanomaisissa kuin aseellisissa neuvotteluissa. Kurssin loppukoe on ilmeisesti tammikuussa järjestettävä kirjallinen kahden tunnin koe, jossa pitää vastata kahteen kysymykseen.

Euroopan unionin oikeus / Droit de l’Union européenne

Koko 2. vuosikurssille pakollinen kurssi, n. 200 osallistujaa.

Tämän kurssin ongelma on se, että jatkuvasti puhutaan eri pykälistä ja vuosiluvuista ja siksi on toisinaan hyvin vaikea pysyä perässä. Tästäkin kurssista onneksi on hyvät muistiinpanot olemassa, joten se helpottaa varmasti vähän asiaa. Kurssin professori ei varsinaisesti ole mikään leppoisa tyyppi: kurssin alussa  hän sanoi, että mikäli hänelle on asiaa sähköpostitse kurssin aikana, tulee noudattaa äärimmäistä kohteliaisuutta ja mikäli sähköposti ei ole etiketin mukainen, lentää se suoraan roskakoriin. Lämmin vastaanotto siis. Lopputentti on tässäkin kurssissa kahden tunnin kirjallinen koe tammikuussa.

Geopolitiikka / Géographie politique

2. vuosikurssi, vapaavalintainen, n. 40 osallistujaa.

Geopolitiikan kurssi on yksi niistä kursseista, jotka valitsin lähinnä nimen perusteella, mutta se ei ole sisällöltään oikein vakuuttanut. Kurssilla piti pitää viiden minuutin esitelmä, itse puhuin Ranskan presidentin Emmanuel Macronin interventioaloitteesta, johon Suomikin on lähtenyt mukaan. Geopolitiikan määritelmä ei ole kurssilla ihan auennut, eikä ilmeisesti monille muillekaan esitelmäaiheiden valinnoista päätellen. Kurssin loppukoe on suullinen ja se järjestetään joulukuun lopussa.

USA:n ymmärtäminen / Understanding the US

4. vuosikurssi, vapaavalintainen kurssi, n. 30 osallistujaa.

USA-kurssi on mun ainut englanninkielinen kurssi. Tällä kurssilla on ollut vasta kuusi luentoa, yhdeksästä mahdollisesta, sillä monia luentoja on siirretty ja peruttu. Nytkin on kolmen viikon tauko ennen seuraavaa luentoa ja kertoja kiritään vielä 8 tunnin verran joulunalusviikolla. Meillä oli ensin yhdysvaltalainen luennoitsija, jonka kanssa kävimme läpi erityisesti Yhdysvaltojen poliittista järjestelmää sekä lainsäädäntäprosessia. Näistä viidestä opetuskerrasta kahdella katsoimme dokumentin, mikä oli vähän omituista. Tämän opettajan osuudesta piti kirjoittaa noin 1000 sanan essee ja itse valitsin kirjoittaa amerikkalaisten äänestyskäyttäytymisestä. Kurssin toisen osuuden pitää saksalainen opettaja ja sen aikana käydään läpi erityisesti USA:n nykytilaan johtanutta historiaa. Tästäkin osuudesta on ilmeisesti kotona kirjoitettava essee lopputehtävänä.

------------

Suomessa mä en ole opiskellut yhtään näin paljon kansainvälisiä juttuja, vaan painopiste on ollut Suomessa, minkä takia onkin kiva laajentaa näkökulmaa. Vaikka mä olen pitänyt jo kolme esitelmää, on työmäärä tähän mennessä tuntunut kohtuulliselta, mutta tietysti periodin loppua kohden tahti kiristyy.

Ensimmäinen koulutehtävä ja ensimmäiset bileet

Nyt on saavutettu se piste, jossa arkielämän tapahtumista kirjoittaminen tuntuu liian tylsältä, mikä on myös johtanut parin viikon blogihiljaisuuteen. En tästä jaksa stressata, vaan kirjoittelen, kun siltä tuntuu! Ajatuksissa on tulevaisuudessa postata ajankohtaisten tapahtumien lisäksi myös vähän käytännön jutuista, kuten vaihto-opintoihin pakkaamisesta, mikä ainakin itselleni tuotti jonkin verran päänvaivaa etukäteen.

Kuulumisista sen verran, että lopulliset kurssivalinnat on nyt tehty ja tentteihin ilmoittauduttu niin nettilomakkeella kuin fyysisellä, allekirjoitetulla paperilla, koska Ranskassa mitään ei voi tehdä yksinkertaisesti :D Palautin äsken myös ensimmäisen kurssityöni otsikolla "Factors shaping voting behavior in the USA and their possible implications for democracy", mikä siis tosiaan on mun ainoalle englanninkieliselle kurssille. Mä olin etukäteen varma, että mun englanti on niin vahva, ettei ranska paljon siihen vaikuta, mutta kyllä kirjoittaessa huomasi, että pitää huolehtia siitä, että esimerkiksi "research" ei muutu "recherch"iksi. Muutoin kursseilta on alkanut tippua deadlineja. Tehtävänä on ainakin kaksi suullista esitelmää, joista toisesta pitää tehdä myös kirjallinen versio, yksi pariesitelmä ja yksi 5-10 sivun essee. Kaikki tietysti ranskaksi.

Viime viikolla meillä oli ensimmäinen tapaaminen "tandemien" kanssa. Jokainen halukas vaihtari sai itselleen ranskalaisen kaverin neljänneltä vuosikurssilta, joista kaikki ovat siis olleet kolmannen opiskeluvuotensa vaihdossa. Mun tandem oli viime vuoden Suomessa, mikä onkin ihan hauskaa, koska pystytään jakamaan juttuja kummankin kotimaasta. Torstaina käytiin neljän tandemparin ja yhden yksittäisen ranskalaisen kanssa syömässä la tarte flambéeta (saksaksi flammenküeche), joka on siis alueen erikoisuus, jota en ollut vielä päässyt maistamaan. Perinteisessä tarte flambéessa on sipulia, ranskankermaa ja ilmeisesti pekoninkaltaista lihaa ohuen, rapeaksi paistetun taikinan päällä. Otettiin jaettavaksi kuutta erilaista tarte flambéeta, joista puolet oli kasvisversioita.

Illallisen jälkeen hajaannuimme eri kotibileisiin ja menin tandem-parini kanssa hänen kaverilleen, jonka kotona oli parisenkymmentä ihmistä. Keski-Euroopassa on ilmeisesti ihan yleistä, että tuodaan esimerkiksi viinipullo yhteiseen pöytään, josta sitten jokainen voi halutessaan käydä täyttelemässä lasiaan, mikä on mielestäni ihan hauska tapa. Olimme "etkoilla" noin yhteen asti, minkä jälkeen siirryimme Sciences Po:n yhteisiin bileisiin La Salamandre -klubille. Mietin vielä ovella, että jaksanko mennä, mutta päätin kuitenkin kokeilla. Klubit ei ole Suomessakaan oikein mun juttu ja voin sanoa, että ainakaan tämä kokemus ei parantanut mielipidettäni. Hirveä meteli ja tungos ja kuumuus ja musiikkikin oli huonoa. Monet muutkin vaihtarit olivat tätä mieltä ja lähdimme klubilta parin tunnin jälkeen, mutta tulipahan testattua! Täällä klubit on aamutunneille asti auki, tuollakin olisi saanut olla kuuteen asti, mikä tuntuu suomalaiselle tosi oudolta, toisaalta illanvietot myös aloitetaan myöhemmin täällä.

Tänään lähden ensimmäiselle matkalle ja suuntana on Luxemburg! On pitänyt niin kiirettä, että en ole hirveästi ehtinyt ottaa selvää, mutta eiköhän sieltä tekemistä löydy pariksi päiväksi.

Mitä ranskalle kuuluu kuukauden jälkeen?

Tänään mä olen tosiaan ollut kuukauden Ranskassa, ja täytyy kyllä sanoa, että aika on kulunut ihan todella nopeasti. Yksi suurimmista syistä vaihtoon lähtemiselle ja juuri Ranskan valitsemiselle oli ranskan kieli. Mä olen lukenut sitä ala-asteelta asti aina vähän huonon motivaation kanssa, joten päähän on vuosista huolimatta tarttunut harmittavan vähän. Blogin nimi "Je ne peux pas... encore" tarkoittaa "En pysty... vielä", mikä kuvaa hyvin lähtötilannetta ranskan kanssa. Tavoitteena onkin palata Suomeen huomattavasti paremman kielitaidon kanssa.

Opinnot

Mun kurssit on melkein kaikki ranskaksi, joten pääsen ihan todelliseen kielikoetukseen lähes päivittäin. Yritän luennoilla tehdä mahdollisimman paljon muistiinpanoja ranskaksi, mutta koska luennoitsija menee koko ajan eteenpäin, mun on usein helpompi pitää ajatus mielessä suomeksi kuin ranskaksi, joten kirjoitan sekaisin näitä kieliä ja välillä sekaan eksyy englantia ja ruotsiakin.  Osasta asioista kirjoitan vain pari sanaa ja jaksamisen mukaan googlaan sen myöhemmin ja käyn paremmalla ajalla läpi. Toisinaan luennoitsija kysyy jonkin selittämänsä asian lopuksi "D'accord?" eli tässä tapauksessa "Kaikki selvää?". Ranskalaiset opiskelijat nyökyttelevät ja mua naurattaa, koska kaikki ei todellakaan ole selvää. Välillä luennoitsija kysyy, onko meillä kysyttävää, ja tekisi mieli sanoa, että toistaisitko kaiken, mitä sanoit viimeisen kahden tunnin aikana. Kuten viime postauksessa sanoin, mä olen kuitenkin saanut ihan hyvin muistiinpanoja tehtyä. Yhdellä hyvin omituisella kurssilla, jonka jätin samantien pois, ranskalaistenkin opiskelijoiden muistiinpanot olivat täynnä kysymysmerkkejä.

Autenttinen pätkä kansainvälistä politiikkaa käsittelevän luennon muistiinpanoista: kolmea kieltä, kirjoitusvirheitä ja puolittaisia ajatuksia. Mielenkiintoisimpien kurssien muistiinpanot puhtaaksikirjoitan jälkikäteen, muiden en...

Vaihtariporukka

Sciences Po:n vaihtarit käyttävät keskenään pääosin englantia, mikä on tosi harmillista. Iso osa käy kuitenkin kurssejaan ainakin osittain ranskaksi, joten edellytyksiä varmasti olisi. Me totuttiin aluksi englannin käyttämiseen, minkä jälkeen on vaikeampi vaihtaa kieltä. Vaihtareista osa ei siis puhu ollenkaan ranskaa, mutta vaikka tällaisia ei olisi ollenkaan porukassa mukana, on kielenä useimmiten silti englanti. Mä olenkin nyt vähän kahden raudan välissä: toisaalta haluaisin hengata enemmän vaihtareiden kanssa, mutta toisaalta haluan puhua mahdollisimman paljon ranskaa. Täällä on joitain tosi mukavia tyyppejä, joihin haluaisin tutustua paremmin, mutta heillä ei ole edes tarkoituksena oppia ranskaa kovin hyvin. Onneksi mulla on jo pari vaihtarikaveria, joiden kanssa ollaan erikseen sovittu, että käytetään vain ranskaa niin pitkälle kuin se on mahdollista.

Harrastukset

Mä aloitin ensimmäisen ranskankielisen harrastukseni! Sciences Po:lla on todella paljon erilaisia kerhoja viinikerhosta väittelyjoukkueeseen ja urheilutiimistä taidekerhoon. Mä päätin mennä mukaan kuoroon, jonka ensimmäiset treenit järjestettiin tällä viikolla. Kontaktien luominen ranskalaisiin opiskelijoihin on huomattavasti helpompaa, kun on joku syy, ja musta on muutenkin kiva olla mukana kuorossa, joten siinä mielessä ihan hyvä kombo! Mä olen pohtinut joitain muitakin kerhoja ja sopivan tullessa vastaan hyvään aikaan, käyn varmasti kokeilemassa.

Asuntola

Naapureihini mulla on ollut melko vähän kontaktia, lähinnä toivotettu rapussa törmätessämme "Bonjour!" tai small talkattu pienesti loputtomalta tuntuvia portaita kiivetessä hissin ollessa rikki (muodollisesti mä asun 7. kerroksessa, mutta käytännössä tämä on 9, sillä ranskalaisilla on outo tapa laittaa ennen ensimmäistä kerrosta -1 "sous-sol" ja 0 "rez-de-chaussée"). Torstai-iltana täällä järjestettiin "tervetulokonsertti", jossa oli vähän puheita, ruokaa ja bändi soittamassa. Mä juttelin siellä parin ranskalaisen kanssa, mutta metelissä ranskan ymmärtäminen on aivan mahdotonta, koska en pysty arvaamaan sanojen loppuja. Jotkut sanoo, että kieltä osaa silloin, kun pystyy riitelemään kyseisellä kielellä, mä sanon, että kieltä osaa silloin, kun pystyy pitämään keskustelua yllä metelissä. Harmillisesti melkein kaikki iltatapahtumat järjestetään baariolosuhteissa musiikin pauhatessa tai paikoissa, joissa melutaso nousee korkealle, joten on tosi vaikea pysyä kärryillä. Me siirryttiin myöhemmin vähän rauhallisempaan paikkaan, ja siellä mun oli huomattavasti helpompi ymmärtää, vaikka en paljon pystynyt osallistumaan keskusteluun. Asuntolalla järjestetään myöhemminkin hengailuiltoja, mikä on tosi kiva muihin tutustumista ajatellen.

Seamer-bändi esiintyi asuntolan tervetulojuhlassa.

------

Omaa ranskantaidon kehitystä on todella vaikeaa arvioida. Huomaan yksittäisiä sanoja, jotka olen oppinut uutena tai jotka ovat palautuneet jostain mielen sopukoista. Mulla on täällä ihan ranskankurssikin, joka alkoi tällä viikolla ja se tuntuu kyllä tosi kivalta tuelta opiskeluun. Kurssilla käsitellään Ranskan kieltä ja kulttuuria esimerkiksi eri medioiden kautta, puhutaan ja kerrataan kielioppia, mikä tulee varmasti tarpeeseen. Seuraavan kuukauden tavoitteeksi mä aion ottaa uusien ranskankielisten kontaktien löytymisen ja kannustan muita vaihtareita vaihtamaan kielen ranskaan.

Vähän opiskelua ja vähän enemmän kummallisuuksia

Suurin osa kursseista pyörähti käyntiin tällä viikolla. Täällä vaihtarit saavat käydä kokeilemassa kaikkia haluamiaan kursseja pari ekaa viikkoa ja vasta sen jälkeen valitaan mitä opiskellaan. Lokakuun alkuun mennessä pitää käydä rekisteröitymässä tentteihin, mikä on siis käytännössä kurssi-ilmoittautuminen. Mä kävin tällä viikolla kymenellä (tai 9,5) luennolla, joista kaksi jätin saman tien pois ja yhden vaihdoin toiseen, sillä sen sisältö muistutti huomattavan paljon jo Suomessa käymääni kurssia. Ensi viikolle jää silti vielä kolme kurssia, joiden luennot eivät vielä alkaneet tällä viikolla. Osa kursseista oli myös ilmoittamatta peruttu, mikä oli ikävää erityisesti kauempaa tulleille.

Tällä hetkellä lukujärjestyksessä on yhdeksän eri kurssia, käsitellen niin Ranskan poliittista järjestelmää, kansainvälisisiä suhteita kuin ranskan kieltäkin. Seitsemän kurssia on ranskaksi, yksi englanniksi ja yksi tosiaan ihan ranskankurssi. Mun pitäisi Erasmus-tukea ajatellen tehdä vähintään viisi opintopistettä jokaista täyttä kuukautta kohden, mikä vajaan viiden kuukauden aikana tarkoittaa 20 opintopistettä. Täällä kurssit ovat 3 ETCS laajuisia ja koska ETCS:ät vastaavat Suomen opintopisteitä, pitää mun tehdä vähintään seitsemän kurssia, joista tulee 21 op. Jotain saattaa siis jäädä vielä poiskin, jos tuntuu liian raskaalta, mutta saa nähdä.

Ranskalaisilla opiskelijoilla on huomattavan paljon vähemmän valinnanvaraa opinnoissaan kuin keskimääräisellä suomalaisopiskelijalla. Täällä on paljon kursseja, jotka ovat pakollisia koko vuosikurssille, mikä tarkoittaa sitä, että näiden kurssien opetus tapahtuu isoissa 200 hengen auditorioissa. Opiskelijat saavat valita muutaman kurssin vapaasti vuodessa ja nämä kurssit järjestetään suosiosta riippuen pienemmissä luokkatiloissa. Me vaihtarit taas saadaan valita melkein kaikkien kurssien välillä, useammalta vuosikurssilta, minkä ansiosta valittavaa löytyy.

Tällä viikolla Strasbourgissa on ollut joka päivä kolmisenkymmentä astetta lämmintä ja sen huomaa myös luentosaleissa, joissa ilma ei vaihdu ja lämpötila lähentelee saunaa. Luokkatiloja ei myöskään saada mitenkään tuuletettua, sillä ne saattavat olla käytössä aivan koko päivän. Siinä missä Suomessa on käytössä akateeminen vartti niin luennon alku- kuin loppupäässä, esim. 10-12 luento on todellisuudessa 10:15-11:45, täällä ne ovat kahden tunnin mittaisia pienellä välitauolla. Hapenpuutteen lisäksi tämä aiheuttaa sen, että sekä opiskelijat että opettajat ovat myöhässä luennoilta, kun edellinen loppuu tasalta ja seuraava alkaa tasalta ja vessassakin pitää jossain välissä käydä.

Täällä luentopäivät voi myös olla pahimmillaan 12 tuntisia, mikä tuntuu aivan järjettömältä. Ensimmäiset luennot nimittäin alkavat kello kahdeksalta aamulla ja viimeiset päättyvät kahdeksalta illalla. Mulla on harvoin ollut Suomessa edes kello 16 jälkeen luentoja, joten tähän systeemiin pitää vähän totutella. Mulla ei toki ole yhtään kahdeksalta alkavaa luentoa ja lukujärjestys on muutenkin ihan inhimillinen, taktikoin niin, että perjantaisin ei edes ole luentoja. Pidemmillä hyppytuinneilla voin tulla kotiin, sillä asun tosiaan alle 10 minuutin päässä SciencesPo:lta.

Järkyttävin asia täällä on se että luentojen pääpointti on monologia pitävä luennoitsija, jonka j.o.k.a.i.s.e.n sanan ranskalaisopiskelijat kopioivat. Mulla on toki vähän ongelmia ymmärtää sisältöjä, mutta olen saanut yllättävän paljon muistiinpanoja tehtyä. Sen verran mitä olen kuitenkin ymmärtänyt puheesta, olen myös ymmärtänyt että kaikki luennoitsijan sanoma ei todellakaan ole ylöskirjattavan arvoista. Yhdellä luennolla katsoimme aiheeseen liittyvää elokuvaa ("Understanding USA" -kurssilla elokuva 13th. Todella vaikuttava ja surullinen elokuva USA:n perustuslain 13. lisäyksestä) ja takanani istuneet ranskalaisopiskelijat näpyttelivät koneillansa siitäkin lähes kaiken. Yksi sana: MIKSI.

Tosiaan, vaikka mua oltiinkin varoiteltu tästä "opetustyylistä", niin mä olen silti vähän järkyttynyt ja jopa vähän vihainen. USA-kurssin opettajista toinen on saksalainen ja toinen usalainen ja he avoimesti kritisoivat tätä tapaa ja aikovatkin tehdä omalla kurssillaan oppimisesta osallistavampaa. Vaikka Suomessakin opiskelijat istuvat useimmiten hiljaa, on siellä kuitenkin aivan erilainen lähtökohta ja näkökulma. Kriittisyyteen, kyseenalaistamiseen ja omaan ajatteluun kannustetaan, täällä tuntuu, että sitä useimmilla luennoilla koitetaan lähinnä kitkeä.

Luennoilla on harvemmin myöskään minkäänlaista teknologiaa käytössä, pari luennoitsijaa on käyttänyt PowerPointia yksittäisten asioiden näyttämiseen ja parilla on ollut useampiakin dioja. Ranskan valtaan liittyvä kurssi on vain vaihtareille suunnattu, joten opettaja puhuu hitaammin ja kirjoittaa myös esimerkiksi nimiä ja vuosilukuja ylös puhuessaan, mikä on todella hyvä. Ranskassahan luvut on vähän vaikeita ja niiden ymmärtämiseen menee aikaa; esimerkiksi 90-luku on "vuodet neljä kahtakymmentä kymmenen".

Kursseista kirjoitan varmasti myöhemmin lisää, kunhan ne lähtevät toden teolla käyntiin. Pelkästään uuteen ajatusmaailmaan ja kieleen tottumiseen menee oma aikansa, joten varsinaisten sisältöjen sisäistäminen ottaa myös aikaa. Mutta alku on jo ihan lupaava!

Ensimmäinen ulkomaanmatka

Tällä viikolla mä en ole tehnyt kauheasti. Ranskankurssi loppui eilen ja tänään oli infotilaisuus varsinaisten opintojen aloittamista ajatellen. Me saadaan pari ensimmäistä viikkoa käydä testaamassa kaikkia avoimia kursseja ja vasta sitten tehdään varsinaiset päätökset, että mitä aiotaan opiskella tällä lukukaudella. Mulla on toki lukujärjestys jo valmiina, mutta voi vielä olla, että käyn testaamassa jotain ja vastavuoroisesti jätän jonkun kurssin sitten pois.

Iltaohjelmana maanantaina oli Erasmus-verkoston järjestämä "kielikahvila", joka oli kyllä varsin sekava konsepti, koska paikalla oli järkyttävästi porukkaa ja tilat ahtaat. Suurin osa siirtyikin baarista pihan puolelle, sillä sisällä oli varmaan 40 astetta. Juttelin aika monien kanssa ja erityisesti muutaman saksalaisen, jotka puhuu tosi hyvää ranskaa. He kutsuivat mut tiistai-illaksi toiseen kielikahvilaan, mutta olin niin väsynyt, etten jaksanut lähteä, varsinkin kun kahvila on viikottainen tapahtuma. Keskiviikkoiltana kävin lenkillä juoksemassa Parc de l'Orangeriella, joka oli aivan täynnä ulkoilevia ihmisiä. Täällä on ollut tähän päivään asti tosi lämmintä ja niin myös tuona iltana.

Parc de l'Orangerie

Eilen kävelin kirpparille kaupungin toiselle puolelle ja löysin sieltä 7 eurolla peilin. Emmaüs-kirppis oli vähän nuhjuinen, mutta iso, sieltä varmasti tekisi löytöjä jos tarve olisi. Kirpparilla on siis kaikkea huonekaluista käyttötavaraan ja vaatteisiin, joten valikoimaa kyllä löytyy. Matkaa sinne tosiaan on yliopiston Esplanade-kampukselta yli viisi kilometriä, mutta mä en ole oikein löytänyt edullisempia second hand -kauppoja lähempää, vaikka niitä taitaa kyllä olla. Menomatkalla kävelin pitkän matkan Strasbourgissa virtaavan Ill-joen vartta ja näin myös useita viheralueita, jotka ovat täällä "urbaaneja luonnonpuistoja".

Ill-joen vartta.

Tänään perjantaina puolestaan päätin vähän extemporee lähteä Saksaan Kehlin kaupunkiin ostoksille, koska olin kuullut, että siellä on edullisempaa kuin täällä. Ja se oli kyllä totta, innostuin ostamaan kosmetiikkaa (mm. aurinkorasvan, koska viikonlopuksi on luvattu paljon aurinkoa ja ulkoilua) ja ruokaa. Erityisesti kasvisvaihtoehtojen määrä ruokakaupassa oli ihan mahtava: löysin esimerkiksi soijarouhetta, tofua ja auringonkukansiemeniä edullisesti.

D-ratikan päätepysäkki Kehlin juna-asemalla.

Vajaan 35 000 asukkaan Kehl ei ole kovin iso kaupunki, mutta sieltä löytyy kaikki tarpeellinen. Mä suhtauduin skeptisesti toiseen maahan matkustamiseen halvempien ostosten perässä, mutta uskoakseni edestakainen puolen tunnin ratikkamatka kyllä kannatti (mulla menee siis vartti keskustaan ja siitä menee vielä vartti Kehliin). Pelkän yhden tuotteen takia ei tietysti välttämättä ole järkevää matkustaa, mutta jos on enemmänkin tarvetta esimerkiksi kosmetiikalle, niin reissu voi olla ihan kannattava!

City Center Kehl -ostoskeskuksesta löytyy mm. ruokaa ja kosmetiikkaa.

Kehliin pääsee siis D-ratikalla Strasbourgista tai Mimramin siltaa pitkin kävelemällä. Sama ratikkalippu käy niin  Strasbourgin sisäisessä liikenteessä kuin tällä rajat ylittävällä linjallakin. Mitään varsinaista rajaa ei tässä kohtaa ole, maassa taitaa olla joku merkki, joka ilmoittaa, että nyt ollaan tultu Saksan puolelle ja puhelin toivottaa tervetulleeksi Saksaan.

Ruokakaupassa kaikki tekstit löytyvät saksan lisäksi ranskaksi.

Viikonloppu tulee olemaan täyteenpakattu, sillä huomenna lähdetään IEP:n vaihtareiden kanssa linna- ja viinikellariretkelle, joka kestää koko päivän ja sunnuntaina suunnataan puolestaan pienemmällä vaihtariporukalla Saksaan Europa-parkiin, joka on valittu viime vuosina neljästi maailman parhaaksi huvipuistoksi! Jännittävä viikonloppu siis tiedossa!

Kuulumisia ja vaihtariflunssa

Mulla ei ole perjantain jälkeen ollut nettiä ollenkaan asunnossa, sillä täällä jaetaan kuukausittaiset koodit wifiin. Elokuun koodi tietty vanheni ja uuden olisi pitänyt tulla ilmeisesti tekstarilla. Ei tullut, mutta onneksi sain koodin paperilapulla.

Vaikka tällä viikolla on ollut kaunista ja aurinkoista, oli  täällä viime viikon lopussa aika huono sää, mittari ylsi hädintuskin kahteenkymmeneen ja välillä satoi vettä. Vietin viimeisen päivän ennen kielikurssin alkua kierrellen Strasbourgissa ja menin La Petite Franceen, joka on ikoninen alue täällä Strasbourgissa. 

Kävin myös kahdessa museossa, koska kaupungin museot on ilmaisia joka kuukauden ensimmäinen sunnuntai. Päätin vierailla Strasbourgin historiasta kertovassa museossa, jotta tietäisin paremmin, mihin olen tullut. Museo ulottuu vuosisatojen taakse, mutta mulle mielenkiintoisinta oli toisen maailman sodan tapahtumat. Toinen museo, missä kävin oli Strasbourgin modernin taiteen museo, joka on, harmi kyllä, ehkä hienompi ulkoa kuin sisältä.

Graffitteja modernin taiteen museon lähellä.

Maanantaina menin tosiaan ensimmäisen kerran "Sciences Po"lle, joka on siis politiikan tutkimuksen instituutti täällä Strasbourgissa (la science politique = politiikan tutkimus/yleinen valtio-oppi). Ensin meillä oli infotilaisuus, jossa täytettiin monisivuinen opiskelijaksi-ilmoittautumislomake. Sitten pari tuutoria kertoi meille tulevista parista viikosta, joiden aikana on paljon ohjelmaa. Paikalla oli kymmeniä vaihtareita, mikä on tosi hurjaa, koska kyseessä on ainoastaan Sciences Po:n vaihtarit, jotka osallistuvat kielikurssille, joten tässä kaupungissa on kyllä tosi paljon vaihto-opiskelijoita. Infon jälkeen pidettiin lounastauko, jonka aikana tutustuttiin vähän toisiimme vapaamuotoisesti. Kielenä ainakin tässä vaiheessa on pääosin englanti, varsinkin koska ihmisillä on todella erilaisia tasoja ranskan suhteen, ja osa on tullut tänne opiskelemaan pelkästään englanniksi.

Lomakkeessa kysyttiin mm. lukion nimeä. Myös "Finlande 105" (Suomen koodi) piti kirjoittaa sata kertaa.

Maanantaina meillä oli myös 45 minuutin kirjallinen kielitesti, jonka perusteella meidät jaettiin tasoryhmiin. Itse olen neljästä ryhmästä toiseksi korkeimmassa, mutta meidänkin ryhmässä on aika isot erot ihmisten tasoissa. Osa osaa kirjoittaa hyvin, muttei puhua paljon ollenkaan ja toisinpäin. Kielikurssi on nyt siis kestänyt pari päivää, se on vain 2,5 tuntia päivässä, eli ei kovin intensiivinen. Kurssi kestää ensi torstaihin asti, jolloin tehdään uudet testit ja niiden perusteella päätetään, millä tasolla opiskelee, jos haluaa lukea ranskaa lukukauden aikana.

Iltaohjelmana on ollut lähinnä vapaata baarissa hengailua, eilen oli pienimutoinen kaupunkisuunnistus, jonka tarkoituksena oli lähinnä katsella maisemia Petit Francen alueella. Meidän ryhmä yritti pärjätä pitkälti ranskaksi, mutta jossain kohtaa kieli vaihtui englanniksi.

Löydettiin yksi suunnistuksen paikoista!

Tänään kävin hoitamassa hallintojuttuja yliopistolla ja tilaamassa opiskelijakortin, jonka toimituksessa menee parisen viikkoa. Nyt illalla olisin päässyt vaihtareiden kanssa tutustumaan la tarte flambéen ihmeelliseen maailmaan. Se on siis elsassilainen, jollain tasolla pizzankaltainen erikoisuus, jota täällä saa joka paikasta. Mä olen harmillisesti saanut "vaihtari"flunssan, mikä ei todellakaan ole kaiken stressin purkautumisen ja uuteen ympäristöön muuttamisen jälkeen mikään ihme.  Ajattelin katsella vähän ruotsinkielistä Netflixiä ranskankielisillä teksteillä ja kuuntelen parasta aikaa Ranskan musiikin top50-listaa Spotifystä. Vaikka vähän harmittaa, niin nyt pitää vaan malttaa lepäillä, koska vaihtariaktiviteetit ei todellakaan tähän iltaan lopu!