sunnuntai 30. joulukuuta 2018

Joulu ja välipäivät Luoteis-Ranskassa

Lähdin torstaina 20.12. tenttini jälkeen Strasbourgista kohti Poitiersia poikaystäväni luokse. Kävin Poitiersissa myös marraskuun puolivälissä moikkaamassa, sillä joulun suunnitelmat eivät silloin vielä olleet varmoja ja halusin ehtiä varmasti nähdä hänen vaihto-opiskelukaupunkinsa ennen oman vaihtoni loppua. Nyt joulun alla iso osa hänen kavereista oli lähtenyt koteihinsa viettämään joulua, joten siinäkin mielessä oli hyvä, että olin jo ehtinyt käydä aiemmin. Länsiranskalainen vajaan 90 000 asukkaan kaupunki ei Ranskan mittakaavalla kuulu isojen kaupunkien joukkoon ja erityisesti sen keskusta-alue on melko kompaktin kokoinen. Perjantaina kiertelimme vähän kaupungilla ja lauantaina suuntasimmekin jo kohti Luoteis-Ranskaa joulunviettoon.

Poitiersia.

Olimme siis 22.-27.12. poikaystäväni ranskalaisen kaverin ja tämän avopuolison luona heidän talossaan keskellä Ranskan maaseutua. Puhuimme koko ajan pelkkää ranskaa, mikä olikin aikamoinen kielikylpy, mutta kommunikaatio sujui kuitenkin tosi hyvin.



Talouteen kuuluu myös kolme kissaa sekä chinchilla, joiden kanssa vietimme paljon aikaa.



Kotona löhöilyn ja ranskalaisten tv-ohjelmien katselun lisäksi menimme aatonaattona 300 000 asukkaan Nantesiin, jossa kävimme Koneiden saari -taidepuistossa (L'île des machines) ja joulumarkkinoilla.




Joulunvietto alkaa eri puolilla Ranskaa ja perheestä riippuen joko jouluaattona tai -päivänä. Tässä perheessä on perinteenä aloittaa jo aattona ja puolen tunnin ajomatkan päässä meitä odottivat perheen vanhemmat sekä kaksi sisarusta perheineen.


Lähes heti saimme shampanjalasit käteen ja aloitimme aperitiiveilla. Aperitiivien jälkeen jouluateriaan kuului seitsemän ruokalajia: ensin syötiin ostereita, etanoita ja hanhenmaksaa ja pääruoaksi salvukukkoa (perinteinen jouluruoka Ranskassa) sekä kasviksia. Jälkiruokiakin oli kolme, sillä ensin syötiin juustoja, sitten pöytään nostettiin perinteinen jouluhalko eli halonmuotoinen joulukakku, jota valmistetaan eri mauissa, ja lopuksi tarjolla oli vielä hedelmiä.



Lähes kaikkien ruokien kanssa pöytään avattiin uusi viinipullo, joka valittiin ruoan makumaailman mukaan. Saavuimme taloon ennen puoli kahdeksaa illalla ja lähdimme takaisin kaverin luokse kahden aikaan yöllä.


Joulupäivänä palasimme vanhempien luokse brunssille hieman lyhyeksi jääneiden yöunien jälkeen. Tarjolla oli mm. periranskalaisia croissanteja, pain au chocolatia ja muita leivonnaisia sekä leipää päällisineen.


Perheessä on tapana avata lahjoja niin aattoiltana kuin brunssillakin ja erityisesti perheen ainut lapsi sai huomattavan määrän paketteja. Joulupukki ei ollut unohtanut meitäkään, sillä illalla saimme kangaskassillisen paikallisia tuotteita ja aamulla molemmat omat lahjat.



Brunssin jälkeen menimme Loire-joen varrelle nauttimaam auringonpaisteesta ja ottamaan kuvia.



Tapaninpäivä on Ranskassa ihan tavallinen arkipäivä ja menimme läheisen Choletin-kylään, joka oli selkeästi herännyt joulunvietosta, sillä siellä oli paljon ihmisiä. Illalla teimme vielä itse galetteja, jotka ovat suolaisia lettuja tai "kreppejä" sekä tutustuimme ranskalaiseen pullaherkkuun (galette des rois eli kuninkaiden kakku), jota syödään loppiaisesta alkaen, mutta otimme varaslähdön. Leivonnaisen erikoisuutena on se, että siihen on piilotettu pieni yllätys, jonka löytäjä saa pitää paketin mukana tulevaa kruunua päässään - työpaikoilla taas esineen löytäjälle napsahtaa kakun tuontivuoro seuraavalle päivälle ja tätä jatkuu niin pitkään kuin kakkuja kaupoista löytyy.



27.12. palasimme takaisin Poitiersiin, jossa vietimme joulun välipäivät. Vaikka joulu maaseudulla olikin tosi kiva, oli kummallista olla tuntemattoman ihmisen vieraana niin pitkään tekemättä itse mitään, kulttuurieroja tietysti nämäkin. Nyt Poitiersissa olon aikana ollaan kierrelty vähän kaupungin laidoillakin ja mentiin myös kaupungintalon torilla olevaan maailmanpyörään. Mulla on tenttejä vielä joulun jälkeen ja koitankin vähän helpottaa omaa luku-urakkaani, mutta pian pitää alkaa pakata, sillä huomenna uudenvuodenaattona matka jatkuu Lissaboniin, jossa meidän vuosi 2019 alkaa!




maanantai 24. joulukuuta 2018

Viiden kaupungin joulumarkkinat

Mun tavoitteena oli päästä ainakin kaksille joulumarkkinoille Ranskassa oloni aikana. Määrä kasvoikin hurjasti ja lopulta pääsin viisille markkinoille. Ne ovat keskenään usein hyvin samanlaisia, mutta erikoispiirteitä toki löytyy myös.

Strasbourg
Strasbourgin markkinat on Ranskan vanhimmat ja niitä on pidetty 1500-luvulta asti. Kaupungissa on viidet joulumarkkinat, jotka levittäytyvät pitkin keskusta-aluetta. Tänä vuonna markkinat aukesivat perjantaina 23.11. ja kävinkin siellä useasti ennen joulua. Osa alueesta on auki vielä uuteen vuoteen asti.





Pääsin myös esiintymään joulumarkkinoilla, kun SciencesPon kuoro lauloi neljä kahdenkymmenen minuutin keikkaa joulukuun alussa!


Minä ja meksikolainen Lili oltiin ainoat vaihtarit kuorossa.

Colmar
Olin Colmarissa joulukuun alussa Elsassin opiskelijoiden kulttuurikortin järjestämän reissun myötä. Kävimme ensin museossa, minkä jälkeen oli pari tuntia aikaa vapaalle pyörimiselle markkinoilla ja valojen ja koristeiden ihastelemiselle. Koska oli lauantai, oli kaupungissa aivan järkyttävä määrä ihmisiä ja koko ajan sinne myös tuli isoilla busseilla lisää turisteja. Kokoonsa nähden kaupungissa on todella paljon joulujuttuja - kuudet markkinat ja joka paikassa koristeita.






Poitiers
Lähdin Strasbourgista 20.12. viimeisen kokeeni jälkeen poikaystäväni luokse Poitiersiin. Ehdin vielä kolmille joulumarkkinoille, joista Poitiersin joulumarkkinat olivat pienimmät näkemäni eikä sää valitettavasti suosinut. Parasta oli maailmanpyörä, jossa on illalla tosi hienot valot ja johon on aikomuksena mennä vielä joulun jälkeen.





Angers
Vietämme joulun poikaystäväni kaverilla Luoteis-Ranskassa ja matkalla sinne pysähdyimme muutaman tunnin junanvaihdon ajaksi Angersiin, josta niin ikään löytyy markkinat. Koska kyseessä oli viimeinen lauantai ennen joulua, oli kaupungilla todella paljon ihmisiä. Angersissa oli paljon erilaisia laitteita, kuten vuoristoratoja, lapsille.






Nantes
Jouluaaton aattona pääsin vielä viidensille markkinoille, kun lähdimme poikaystäväni ja hänen kaverinsa Nantesin kaupunkiin. Siellä ilahduttivat perinteisten markkinoiden lisäksi melko isot  kestävän kehityksen markkinat, jotka ovat kuulemma kasvaneet joka vuosi.



-----

Vähän joka kaupungista Ranskassa löytyy siis markkinat ja onkin uskomatonta, että jokaiseen löytyy kävijöitä koko kuukauden ajaksi. Täällä markkinat eivät siis ole käynnissä viikonloppua tai kahta, vaan useita viikkoa. Nyt rauhoitutaan joulun viettoon ja illalla odottaa perinteinen jouluateria - kyseessä taitaa olla usean tunnin maratonruokailu.

torstai 20. joulukuuta 2018

Suomalainen joulu Strasbourgissa

Suomi on ollut tänä vuonna Strasbourgin joulumarkkinoiden kutsuvierasmaana, sillä se toimii tällä hetkellä kaupungissa sijaitsevan Euroopan neuvoston ministerikomitean puheenjohtajana toukokuun loppuun asti. Tämän ansiosta kaupungissa on ollut tavallista enemmän suomalaista ohjelmaa, mutta myös perinteisiä joulutapahtumia.


Näkyvin asia on ollut keskeisellä paikalla keskustassa oleva "le village finlandais", eli suomalainen kylä, jonka neljästä mökistä löytyy glögiä, loimulohta, poronnahkaa  (koska jokaisella suomalaisella on poronnahka olohuoneessaan) sekä suomalaisia herkkuja ja designiä. Kylästä löytyy myös kota, johon pääsee lämmittelemään kylmän iskiessä.


Tapahtumista ensimmäisenä menin Strasbourgin katedraaliin Seeli Toivion konserttiin marraskuun lopussa. En ole varsinaisesti klassisen musiikin ystävä, mutta oli hauska kuulla pääosin suomalaisten säveltäjien teoksia sekä joitakin joululauluja. Kävin tuolloin myös ensimmäisen kerran katedraalin sisällä, mikä paransi kokemusta entisestään.

Strasbourgin Notre Dame -katedraali
Joulukuun aikana kävin pohjoismaisessa joulukirkossa, jossa pääsin näkemään myös Lucia-kulkueen, mikä on mulle todella tärkeä perinne. Ohjelmassa oli myös joululauluja, joita laulettiin ruotsiksi, norjaksi ja tanskaksi.


Kirkon jälkeen oli joulufika herkkuineen!
Suomeksi joululauluja puolestaan päästiin laulamaan viime viikolla, kun suomalainen seurakunta järjesti kauneimpien joululaujen tilaisuuden. Paikalla oli valitettavasti vain kourallinen ihmisiä, sillä liikenne oli aivan sekaisin presidentti Macronin vierailun takia. Mutta hyvin melkein kaikki lähtivät mukaan, olihan kyseessä kuitenkin kaikille tutut kappaleet!

Muitakin tapahtumia on ollut, muun muassa pieni itsenäisyyspäivän konsertti ja opastus suomalaisista jouluperinteistä. Suomi on siis ollut varsin näkyvä tekijä Strasbourgissa tänä vuonna. Monet puolitututkin ovat tulleet kehumaan suomalaisia herkkuja ja ihastelleet joulutoria, mikä on ollut ihan hauskaa!

Suomesta muistutti myös sunnuntaina satanut lumi... joka suli samana iltana pois.
Seuraavatkin postaukset tulevat olemaan jouluaiheisia, mutta mistäpä muusta sitä tähän aikaan vuodesta kirjoittelisi!

lauantai 15. joulukuuta 2018

Musta tiistai

Tämän viikon tiistai 11.12. sai jo etukäteen Strasbourgissa nimen "Mardi noir" eli "musta tiistai", sillä lukiolaiset olivat nimenneet mielenosoituksensa sillä nimellä osana ympäri Ranskaa käynnissä olevia presidentti Macronia ja maan hallintoa vastaan kampanjoivia mielenosoituksia (ns. "gilets jaunes" eli keltaliivit). Valitettavasti tiistaista tuli vieläkin mustempi, kun illalla yksi pahimmista asioista tapahtui ja aseistaunut mies hyökkäsi kaupungin joulumarkkinoille.

Lyhyt versio:
Mä olin ravintolassa muutaman sadan metrin päässä ja olin koko illan ajan turvassa. Kuitenkin tällaiset tapahtumat totta kai vaikuttavat omaan turvallisuudentunteeseen: mäkin olin juuri pari päivää aiemmin puhunut äidille puhelimessa siitä, että "Pariisissa toki tapahtuu, varsinkin nyt keltaliivien mielenosoitusten aikana, mutta Strasbourg on ihan lintukoto". Tää on nyt osa mun vaihtokokemusta, mieluummin olisi toki jäänyt kokematta, mutta arki palaa raiteilleen, kaupunki alkaa toipua ja apua on tarjottu sitä tarvitseville.



Pitkä versio:
Mä olin juuri hakenut mun poikaystävän juna-asemalta ja suunnattiin kohti ravintolaa, jossa meidän oli määrä viettää isolla porukalla mun kaverin synttäreitä. Käveltiin turvatarkastuksen läpi keskusta-alueelle ja naureskeltiin "hyville" turvatoimille, joissa laukkuihin kurkattiin nopeasti taskulampun kanssa. Käveltiin keskustassa, näytin jouluvaloja ja kaupungin pääkuusen Place Kléberillä ja tultiin ravintolalle, jossa muut jo söivät ruokiaan ja mekin saatiin tilattua tarte flambéet.

Ravintolassa oli kaksi kerrosta ja me oltiin kellarissa, joten kellään ei ollut kovin hyvää nettiyhteyttä, mutta tajuttiin, että jotain tapahtuu, kun tarjoilija kävi sanomassa meidän takana olevalle pöytäseurueelle jotain, mikä aiheutti siinä hälinän. Osalle meistä tuli viestejä läpi, minkä takia ymmärrettiin, että jotakin on pielessä ja saatiin pääsy uutisiin, joissa sanottiin, että Strasbourgin keskustassa on epäilty ammuskelu. Vähän ajan päästä saatiin tietää, että ravintolan ovet on nyt suljettu ja poispääsyä ei ole ennen kuin lupa annetaan.

Ravintolan kaikki telkkarit laitettiin päälle ja hetken kuluttua alkoikin koko illan kestänyt uutislähetys, josta me pystyttiin seuraamaan tilanteen kehittymistä, joka oli illan aikana ymmärrettävästi hyvin epäselvä. Ravintola oli tavallaan todella hyvä paikka olla sillä hetkellä, sillä ympärillä näki muiden ihmisten reaktiot asiaan: suurin osa oli rauhallisia ja hyvin harva näytti järkytystään, mikä tietysti rauhoitti muitakin. Kotona olisin aivan varmasti hajonnut omiin ajatuksiini ja uutissivujen päivittämiseen, enkä olisi enää ikinä lähtenyt ulos mun asunnosta.

Reilun kolmen tunnin jälkeen meille annettiin lupa lähteä, mitä ihmettelen jälkikäteen vähän, sillä suurin osa keskustassa jumissa olleista sai lähteä vasta kahden tunnin päästä meidän lähdöstä. Myöskin tiedonkulku siinä, että mihin suuntaan keskustasta sai lähteä, oli hyvin heikkoa siinä tilanteessa. Tekijä siis saatiin kiinni vasta torstai-iltana (700 poliisin ja sotilaan etsimänä), mikä aiheutti jonkinverran lisäongelmia suljettujen alueiden suhteen. Tapauksen tausta ja syyt eivät ole vieläkään ihan selviä, mutta toivotaan, että ne saadaan piakkoin selville.

Maa on tosiaan nyt hälytystilassa, mutta kaupunki on muutamassa päivässä palautunut lähes ennalleen. Joulumarkkinat olivat keskiviikon ja torstain kiinni, mutta aukesivat taas perjantaina. Paikalla oli vähemmän ihmisiä, kuin olin ikinä nähnyt, mutta aiemmin olen ollut siellä lähinnä iltaisin ja viikonloppuisin, joten en osaa verrata kunnolla. Kukkia ja kynttilöitä on useassa paikassa muistuttamassa tiistain ikävistä tapahtumista ja liput liehuivat vielä tänään lauantainakin puolitangossa. Toki tämä ei ole maailman mittakaavassa mitenkään isoa, koko ajan tapahtuu kaikkea kamalaa, mutta kuten sanottua, omaan turvallisuudentunteeseen se tietysti vaikuttaa, ainakin jonkin aikaa. Vaihdossa oppii paljon uutta ja joutuu kohtaamaan asioita, jotka ei aina ole kivoja, mutta pelon takia ei vaihtoon kannata jättää menemättä.

torstai 22. marraskuuta 2018

Tarkempi katsaus kursseihin


Mä ajattelin kirjoittaa nyt vähän pidemmän postauksen mun kursseista ja käydä vähän läpi mitä niillä tehdään. Kyseessä siis tosiaan Strasbourgin Institute d'études politiquen syksyn 2018 tarjonnasta valittuja kursseja. Kaikki kurssit ovat 3 opintopisteen (etcs) arvioisia ja Erasmus-tuen kannalta mä tarvitsen vähintään 20 opintopistettä, mikä tarkoittaa seitsemää kurssia. Mulla on nyt yhdeksän kurssia, joista tulee siis yhteensä 27 op.

Esitelmiä on monella kurssilla ja loppukokeena osassa kursseissa on suullinen tentti, osassa kirjallinen tentti ja osassa palautetaan kotona kirjoitettu essee. Kaikkia kursseja on kerran viikossa, kaksi tuntia kerrallaan, paitsi metodologiakurssia, jota on vain 1,5h.

Mulla on toisen ja neljännen vuosikurssin kursseja: 2. vuosikurssin kurssit on kanditason ja 4. maisteritason kursseja. Kolmannen vuoden kursseja ei tosiaan ole, sillä kaikki instituutin opiskelijat lähtevät vaihtoon kolmantena vuonna. Erityisesti kahtena ensimmäisenä vuonna on paljon kaikille pakollisia opintoja, mutta opiskelijat saavat valita myös jonkin verran vapaavalintaisia opintojaksoja. Neljäntenä vuotena valitaan oma ”linja” ja instituutissa on neljä erilaista optiota, joiden väliltä valita: Eurooppa- ja kansainvälinen tutkimus, laki ja julkihallinto, talous ja yritykset sekä politiikka ja yhteiskunta.



Taloudellinen globalisaatio ja kansainväliset suhteet / Mondialisation économique et relations internationales
4. vuosikurssi, Euroopan ja kansainvälisen tutkimuksen optio, n. 100 osallistujaa.
Valitsin tämän kurssin lähinnä lukujärjestyksen täytteeksi ja sen takia mä en ole pahemmin tähän panostanutkaan ja kurssin sisältö on vähän epäselvä. Kurssin nimi on todella mielenkiintoinen, mutta toteutus (iso sali, jossa opettaja puhuu kaksi tuntia monologia aiheen vierestä) ja kellonaika (maanantai aamupäivä) eivät ole innostaneet keskittymään. Kurssilla ei ole erillistä koetta, vaan kyseessä on ”contôle continu”, johon pitää palauttaa 10 (!!) sivun essee. Aihevaihtoehtoja on kolme: ovatko jalkapallon MM-kisat maailmaa yhdistävä vai erottava tekijä, onko talouden globaalistuminen rauhaa edistävä tekijä ja voiko globalisaation kyseenalaistaa. Mielenkiintoisia aiheita siis, mutta stressitasosta riippuen voi olla, että tuo sivumäärältään lähes puolikkaan kandikirjoitelman sivumäärää vastaavan esseen tekeminen ranskaksi kuitenkin jää.

Ranskan valta 1945 alkaen: muutokset ja jatkuvuudet / La puissance française depuis 1945: permanences et mutations
Vaihto-opiskelijoille tarkoitettu kurssi, n. 50 osallistujaa.
Tämä kurssi on tarkoitettu vain vaihto-opiskelijoille ja nimensä mukaisesti perehtyy Ranskan kansainväliseen asemaan sekä sisäpolitiikkaan. Kurssilla on käyty läpi niin Ranskan poliittista järjestelmää, presidenttejä kuin talouspolitiikkaakin, mutta myös asemaa EU:ssa, kolonialismia ja roolia kylmän sodan aikana. Kurssissa on suullinen lopputentti joulukuun puolivälissä.

Edellisen metodologiaosa / Méthodologie appliquée à La puissance française depuis 1945 : permanences et mutations
Vaihto-opiskelijoille tarkoitettu kurssi (kaksi ryhmää), n. 15 opiskelijaa.
Ranskan valtaa käsittelevän kurssin metodologiaosassa opetetaan niin ranskalaisen esseen kirjoittamista kuin esitelmän pitämistäkin. Jonkin verran on myös syvennytty kurssin teemoihin esimerkiksi tunnettujen ranskalaisten tekstien kautta. Suurin osa kurssista on kuitenkin ollut esitelmien pitämistä ja kuuntelemista. Esitelmät valittiin otsikoiden perusteella listasta ja oman kymmenminuuttiseni pidin aiheella ”Maastrichtin sopimuksen (eli sopimuksen Euroopan unionista) hyväksyminen Ranskassa vuonna 1992”. Esitelmästä piti kirjoittaa myös essee. Loppukokeena kurssilla on kirjallinen kahden tunnin tentti, jonka aihe ilmeisesti on ”Onko Ranska edelleen (suur)valta?”.

Talouspolitiikka / Politiques économiques
Koko 2. vuosikurssille pakollinen kurssi, n. 200 osallistujaa.
Talouspolitiikan kurssi on todella mielenkiintoinen sisällöltään, mutta se on valitettavasti aika vaikea, sillä luennoitsijan puhe vilisee sanoja kuten ”velka”, ”vaje”, ”vero”, ”tulo” ja ”meno”, jotka eivät aiemmin ole tulleet tutuiksi ranskaksi ja sen lisäksi opettaja esittelee todella paljon erilaisia talouskaavoja, jotka tuntuvat heprealta. Onneksi kurssista on hyvät muistiinpanot viime vuodelta ja voinkin syventyä niihin rauhassa omalla ajalla. Kurssi on jaettu kolmeen osaa: budjettipolitiikka (valtion talouspolitiikka), rahapolitiikka (pankkien politiikka, paljonko rahaa on kierrossa jne.) sekä tulonsiirtojen politiikka (mikä on yhdenvertaista jne.). Kurssissa on ilmeisesti kirjallinen tentti tammikuussa.

Ranska vieraana kielenä / Français langue étrangère (FLE avancé)
Vaihto-opiskelijoille tarkoitettu kielikurssi, korkein taso, n. 25 osallistujaa.
Halusin osallistua ranskan kurssille, jotta myös kielioppia tulee kerrattua jonkin verran. Todellisuus on, että kurssilla on lähinnä luettu artikkeleita ja pidetty esitelmiä, mikä ei toisaalta ole huono asia ja kielioppiakin on siinä sivussa tullut opittua jonkin verran. 15 minuutin esitelmät pidetään pariesitelminä ja idea siihen piti löytää ranskalaisesta 20 minutes -ilmaisjakelulehdestä, josta julkaistaan alueellisia painoksia päivittäin. Valitsimme parini kanssa syventyä pikaviestinsovellusten käyttämiseen työpaikoilla, muita aiheita on mm. ollut pikakassojen aiheuttamat ongelmat, ranskalaiskoulujen oppimistulokset sekä Brexit. Kurssilla on myös kirjallinen loppukoe, jonka sisällössä on niin kielioppia kuin vapaa kirjoitelmakin.

Kansainvälinen politiikka / Politique internationale
2. vuosikurssi, vapaavalintainen kurssi, n. 60 osallistujaa.
Kurssi on yksi mielenkiintoisimmista mitä mulla on täällä Ranskassa. Olen jaksanut keskittyä melko hyvin ja saanut muistiinpanoja tehtyä, vaikka luento järjestetäänkin tiistai-iltaisin klo 18-20. Kurssin sisältönä on ollut ymmärtää ylikansallisten toimijoiden käyttäytymistä kansainvälisellä näyttämöllä niin rauhanomaisissa kuin aseellisissa neuvotteluissa. Kurssin loppukoe on ilmeisesti tammikuussa järjestettävä kirjallinen kahden tunnin koe, jossa pitää vastata kahteen kysymykseen.

Euroopan unionin oikeus / Droit de l’Union européenne
Koko 2. vuosikurssille pakollinen kurssi, n. 200 osallistujaa.
Tämän kurssin ongelma on se, että jatkuvasti puhutaan eri pykälistä ja vuosiluvuista ja siksi on toisinaan hyvin vaikea pysyä perässä. Tästäkin kurssista onneksi on hyvät muistiinpanot olemassa, joten se helpottaa varmasti vähän asiaa. Kurssin professori ei varsinaisesti ole mikään leppoisa tyyppi: kurssin alussa  hän sanoi, että mikäli hänelle on asiaa sähköpostitse kurssin aikana, tulee noudattaa äärimmäistä kohteliaisuutta ja mikäli sähköposti ei ole etiketin mukainen, lentää se suoraan roskakoriin. Lämmin vastaanotto siis. Lopputentti on tässäkin kurssissa kahden tunnin kirjallinen koe tammikuussa.

Geopolitiikka / Géographie politique
2. vuosikurssi, vapaavalintainen, n. 40 osallistujaa.
Geopolitiikan kurssi on yksi niistä kursseista, jotka valitsin lähinnä nimen perusteella, mutta se ei ole sisällöltään oikein vakuuttanut. Kurssilla piti pitää viiden minuutin esitelmä, itse puhuin Ranskan presidentin Emmanuel Macronin interventioaloitteesta, johon Suomikin on lähtenyt mukaan. Geopolitiikan määritelmä ei ole kurssilla ihan auennut, eikä ilmeisesti monille muillekaan esitelmäaiheiden valinnoista päätellen. Kurssin loppukoe on suullinen ja se järjestetään joulukuun lopussa.

USA:n ymmärtäminen / Understanding the US
4. vuosikurssi, vapaavalintainen kurssi, n. 30 osallistujaa.
USA-kurssi on mun ainut englanninkielinen kurssi. Tällä kurssilla on ollut vasta kuusi luentoa, yhdeksästä mahdollisesta, sillä monia luentoja on siirretty ja peruttu. Nytkin on kolmen viikon tauko ennen seuraavaa luentoa ja kertoja kiritään vielä 8 tunnin verran joulunalusviikolla. Meillä oli ensin yhdysvaltalainen luennoitsija, jonka kanssa kävimme läpi erityisesti Yhdysvaltojen poliittista järjestelmää sekä lainsäädäntäprosessia. Näistä viidestä opetuskerrasta kahdella katsoimme dokumentin, mikä oli vähän omituista. Tämän opettajan osuudesta piti kirjoittaa noin 1000 sanan essee ja itse valitsin kirjoittaa amerikkalaisten äänestyskäyttäytymisestä. Kurssin toisen osuuden pitää saksalainen opettaja ja sen aikana käydään läpi erityisesti USA:n nykytilaan johtanutta historiaa. Tästäkin osuudesta on ilmeisesti kotona kirjoitettava essee lopputehtävänä.

------------

Suomessa mä en ole opiskellut yhtään näin paljon kansainvälisiä juttuja, vaan painopiste on ollut Suomessa, minkä takia onkin kiva laajentaa näkökulmaa. Vaikka mä olen pitänyt jo kolme esitelmää, on työmäärä tähän mennessä tuntunut kohtuulliselta, mutta tietysti periodin loppua kohden tahti kiristyy.

perjantai 16. marraskuuta 2018

Toussaint Itä-Ranskassa


Nyt on hurahtanut pidempi hetki viime kirjoituksesta ja paljon on tapahtunut. Mä olen ollut parillakin reissulla, joista ensimmäinen oli äidin kanssa kolmen yön matka Berliiniin lokakuussa. Siitä reissusta en ajatellut kirjoittaa sen enempää, kyseessä oli äidin ensimmäinen Berliinin-reissu, joten tehtiin lähinnä perusjuttuja: majoituttiin Alexandersplatzin lähellä, nähtiin Brandenburgin portti ja ihmeteltiin muurinpätkiä. Oli kiva päästä vaihtamaan kuulumisia ihan livenä, vaikka ollaan puhelimessa toki puhuttu.

TV-torni ja Berliinin tuomiokirkko.

Toinen matka oli itäisessä Ranskassa, kun menimme poikaystäväni kanssa kuuden yön reissulle Dijoniin ja Colmariin pyhäinpäivän paikkeille sijoittuvan syysloman aikana (pyhäinpäivä on ranskaksi Toussaint ja sitä vietetään täällä 1.11, eli tänä vuonna se oli torstaina, eikä lauantaina niin kuin Suomessa).

Reissu kesti sunnuntaista lauantaihin. Lähdimme sunnuntaiaamuna junalla ensin Strasbourgista Mulhouseen, josta jatkoimme muutaman tunnin päästä Dijoniin. Dijonissa majoituimme L’aparthotel LhL:ssä, jossa meillä oli käytössä myös pieni keittokomero huoneessa. Hotelli oli oikein siisti ja sijaitsi aivan kaupungin keskustan tuntumassa.

Dijonin symboli on pöllö.
Yksi etukäteen suunnitelluista aktiviteeteista oli viininmaistelu, jonka varasimme kuitenkin vasta paikan päällä Dijonissa. Matkustimme muutaman kilometrin matkan Marsannayn linnaan, jonka liepeiltä alkaa Burgundin viinitie. Linnassa pääsimme tutustumaan viinikellariin ja opas kertoi meille punaviinin valmistuksesta ja pääsimme maistamaan kuutta eri viiniä. Vaikka ”burgundinpunainen” onkin käsite, joka on saanut nimensä juurikin alueen viinin mukaan, on suurin osa alueen viineistä silti valkoviinejä. Meidän maistelussa oli kuitenkin tarjolla neljää punaista, yhtä roseeta ja yhtä valkoista. Koska samaan maisteluun ei ollut ilmoittautunut muita, saimme 11e/hlö yksityisopastuksen, mikä oli ihan hauska juttu.






Dijonissa kävimme myös mm. ”Museum of Burgundian Life”:ssa, jossa oli tosiaan nimensä mukaisesti esiteltynä alueen elinkeinoja, elämäntapaa ja kulttuuria melko kattavasti. Museo, kuten monet muutkin kaupungin museot, oli maksuton. Toinen dijonilaiseen elämäntapaan liittyvä asia on sinappi ja pääkadun varrelta löytyykin aito Dijonin sinapin kauppa, jossa pääsee maistelemaan kymmeniä erilaisia sinappeja.



Burgundin alueella ollaan ylpeitä perinneruoista, joista iso osa on lihaa. Kasvisruokaa voi olla vaikeaa löytää ja vegaanista ruokaa ilman mitään eläinperäisiä tuotteita vielä vaikeampaa.



Sää ei Dijonissa varsinaisesti suosinut, sillä lämpötila oli noin viidessä asteessa ja sateen uhka koko ajan läsnä, joten olimme paljon sisätiloissa. Dijon oli silti mun mielestä todella kaunis ja viihtyisä kaupunki.



Dijonista matka jatkui neljän yön jälkeen Colmariin, joka on vajaan 80 kilometrin päässä Strasbourgista. Colmar on tunnettu joulumarkkinoistaan, mutta siellä oli nytkin, sesongin ulkopuolella, paljon turisteja. Colmarin vanhakaupunki on kaunis ja siellä on myös ”pikku-Venetsia”-niminen osa.




Hauska knoppitieto Colmarista on se, että New Yorkin Vapaudenpatsaan suunnittelija Frédéric Bartholdi, on kotoisin sieltä, joten kaupunki ottaa tästä hyödyn itselleen: kaupungin symboli on Vapaudenpatsas ja sieltä löytyy myös oma patsaansa. 12-metrinen kopio on pystytetty vuonna 2004, Bartholdin kuoleman 100-vuotisjuhlavuonna, toivottamaan autolla saapujat tervetulleeksi kaupunkiin.





Colmar on kiva kaupunki ja aion varmaankin palata sinne vielä joulumarkkinoiden merkeissä myöhemmin tänä vuonna.

----
Kurssit alkavat olla loppusuoralla, mikä tuntuu aika hurjalta. Ajattelin seuraavaksi kirjoittaa vähän lisää niistä ja niiden vaatimuksista. Vaikka tavallaan onkin ollut aika rentoa opintojen suhteen, on koulutehtäviä silti melko paljon!