Tiivis työtahti

Toukokuu suoraan sanottuna hujahti ohi ja se oli erittäin tiivistahtinen. Kuun alussa järjestettiin läksiäislounas toiselle korkeakouluharjoittelijalle, minkä jälkeen jäinkin talon ainoaksi harjoittelijaksi. Työtiimissä on suurlähettilään lisäksi kolme suomalaista ja kolme ranskalaista "vakkaria", minkä lisäksi useimmiten yksi harjoittelija. Nyt Suomen Euroopan neuvoston puheenjohtajakauden ajaksi oli onneksi saatu toinenkin suurimmaksi osaksi aikaa.

Kuukauden ensimmäinen viikonloppu oli työviikonloppu, sillä osallistuimme edustuston kanssa "Eurooppa-kuukauden" tapahtumaan Orangerien puistossa. Paikalla oli muitakin edustustoja pitämässä pöytää ja esittelemässä maitaan, harmillisesti vain sää oli lauantaina aivan kamala: lämpötila hädintuskin plussan puolella ja vettä satoi kaatamalla. Meillä oli onneksi iso teltta, jossa pidimme pöytäämme, mutta kävijämäärään sää tietysti vaikutti.

Sunnuntaina olikin jo huomattavasti aurinkoisempaa ja vierailijoitakin riitti. Emme kuitenkaan kaivaneet ostamaamme mölkkyä esiin, sillä edellispäivän sade oli tehnyt koko alueesta aivan mutaisen. Mölkky on onneksi tuttu useille ranskalaisillekin, harva taitaa tosin tietää, että se on suomalainen keksintö. Samana viikonloppuna järjestettiin sunnuntaina myös Euroopan neuvostolla, joka sijaitsee puiston vieressä, avoimet ovat, sillä Euroopan neuvosto täyttää tänä vuonna 70 vuotta.

Toukokuussa  päättyi myös Suomen puheenjohtajakausi Euroopan neuvostossa. Tämä tarkoitti sitä, että erityisesti toukokuun pari ensimmäistä viikkoa olivat hyvin tiiviitä ja sisälsivät myös pitkiä työpäiviä, kun kokoukset neuvostolla venyivät monituntisiksi. Kokouksista piti kirjoittaa melko nopeasti raportit Helsinkiin, mikä tietysti aiheutti lisää töitä pelkän kokouksissa istumisen lisäksi. Oli kuitenkin hienoa päästä seuraamaan läheltä Helsingin ministerikokouksen valmisteluja, jonka jälkeen Ranska otti puheenjohtajan roolin ja Suomi palasi rivijäsenen rooliin yli kahdeksikymmeneksi vuodeksi.

Helsingin kokous pidettiin perjantaina 17.5. ja samaan aikaan järjestettiin keskiviikosta lauantaihin eurovaalien ennakkoäänestys täällä Strasbourgissa. Mä pääsinkin siis toimimaan elämäni ensimmäisen kerran vaalitoimitsijana - se on ihan todella stressaavaa! Meillä kävi äänestäjiä hyvin harvakseltaan, mutta silti olin vähän paineissa siitä, että muistanko nyt leimata lipun ja allekirjoittaa  lähetteen ja pyytää äänestäjiltä kaikki tiedot, kyseessä on kuitenkin tärkeä asia. Verrattuna isojen äänestyspisteiden satoihin päivittäisiin äänestäjiin meillä oli  hyvin helppo homma, joten kaikki arvostus vaalitoimitsijoille! Pääsin toki itse myös kokeilemaan ennakkoäänestystä ulkomailla, ensimmäisen kerran ikinä.

Kuukauden aikana oli myös joitakin vastaanottoja ja valokuvanäyttelyiden avajaisia Euroopan neuvostolla osana Suomen puheenjohtajakautta. Tällaisia tilaisuuksia voi toki järjestää muutenkin, mutta huomattavasti useammin näitä pitävät tietysti puheenjohtajamaat. Vaikka mulla ei varsinaisesti ollutkaan osuutta näiden tilaisuuksien järjestämiseen, pääsin toki osallistumaan niihin.

Toukokuu huipentui viime maanantaina Suomen puheenjohtajakauden päätöstilaisuuteen, jossa ei ollut musiikkiduon lisäksi muuta ohjelmaa kuin syöminen ja juttelu. Tällaiset tapahtumat ovat kyllä ihan hauskoja, koska niissä pääsee tapaamaan uusia ihmisiä, jos vain rohkenee menemään juttelemaan.

Päätöstilaisuus järjestettiin Cercle européennellä.

Toukokuun aikana pääsin siis kokemaan paljon erilaisia työtehtäviä. Pääsin myös ensimmäisen kerran osallistumaan yksin joihinkin tilaisuuksiin, mikä on tietysti aina jännittävää, vaikkakin ihan luonnollinen osa harjoittelua nii tällaisissa "multihommissa", joissa on useampia valtioita kuin suurlähetystöissäkin.

Vaikka puheenjohtajan vastuuta ei Suomella enää ole, niin silti myös kesäkuulle riittää hommaa: ensi viikolla on kolmipäiväinen ministerikomitean kokous, jossa valvotaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioiden toimeenpnoa (ns. DH-viikko, Droits de l'homme, eli ihmisoikeudet), sen jälkeen on pari tavallista viikkoa, joille kasaantuu paljon "tavallisia" kokouksia ja sen jälkeen onkin jo mun viimeinen kokonainen viikko, jolloin on parlamentaarinen yleiskokous (eli sama iso 324:n kansanedustajan kokous, joka järjestettiin viimeksi mun ensimmäisellä työviikolla).

Vapaa-aikaakin on onneksi ollut ja siitä ajattelin kirjoittaa seuraavaksi!